Keskustelut Metsänhoito Ilmastonmuutos ja maankäyttö

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 124)
  • Ilmastonmuutos ja maankäyttö

    Merkitty: 

    IPCC julkaisi eilen raportin, jonka mukaan 70 prosenttia maapallon maa-alasta on ihmisen käytössä, eli käytännössä melkein kaikki viljelykelpoinen ala. Maankäytöstä tulee neljännes kaikista ilmastonmuutosta nopeuttavista kasvihuonekaasupäästöistä. Helsingin Sanomien jutussa Ilmastopaneelin puheenjohtaja ekonomisti Markku Ollikainen esittää maankäyttöön liittyviä päästöjen vähennyskeinoja. Metsänhoidon asiantuntija Markku Remes kirjoittaa vieraskynäartikkelissa metsätalouden mahdollisuuksista ja huomauttaa, että soiden ennallistamisen kanssa pitää olla varovainen: se voi johtaa joissain tapauksissa päästöjen nousuun. Itse olisin positiivisen odottavalla kannalla: nykyhallitukselta on odotettavissa järkeviä esityksiä liittyen maankäyttöön. Yksi peltojen käyttöä ajava voima on maatalouden keskittyminen suurempiin yksiköihin: peltoa on toisaalla liikaa ja toisaalla liian vähän, joten peltojenkin raivaamiselle metsistä voi joissakin tapauksissa olla vielä tarvetta.

    Porkkanoita/hyviä kulutustapoja maankäytön päästöjen vähentämiseen tai hiilinielujen lisäämiseen olisivat esimerkiksi (korjattu versio):

    * Viljelystä poistuvien peltojen ja laitumien metsitystuki

    * Lannan biokaasutus ja kierrätys

    * Jatkuvan kasvatuksen lisääminen turvemaametsissä

    * Tuhkalannoitus turvemaametsissä

    * Lihantuotannon ja kulutuksen vähentäminen

  • Gla Gla

    Millä tavalla korvataan fossilisia? Oppia käyttämään puuperäisiä tuotteita fossiilisten korvaajana, jolloin elämä maapallolla voi jatkua tulevaisuudessakin. Se tietysti edellyttää puuntuotannon rajua kasvua, koska en millään jaksa uskoa, että luontoarvot huomioiden puuta pystyttäisiin tällä hetkellä tuottamaan riittävästi. Toki tämän hetken osaamisella hinnaltaan kilpailykykyisen tuotannon tarpeeseen kyllä, mutta tämän hetken tilanne onkin lähinnä katastrofaalinen, sen ymmärtää lapsetkin eli tähtäin pitää olla paljon paremmassa tilanteessa. Vai onko jollain tiedossa ratkaisu siihen, miten elämä fossiilisten varassa voisi jatkua?

    En osaa ennustaa puun hinnan kehitystä tulevaisuudessa. Maapallon eri kulttuurien erilaisuus ja monikansallisten yhtiöiden vahva asema varmasti tasoittaa hintakehitystä, koska saksalaiset vihreät ei pääse liiaksi päättämään asioista.

     

     

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Meillä ”tuotetaan” juuri nyt puuta luontoarvot huomioimatta.

    Kuivalla ja kuivahkolla kankaalla (luokkaa 40% metsäalastamme) mänty tuottaa kuuseen verrattuna viisinkertaisen sadon. Lisäksi kaikilla tuoreemmilla mailla enemmän kuin kuusi. Koivu tuottaa parhailla mailla mäntyäkin paremmin, haavasta puhumattakaan.

    Kuusi on joka paikkaan huonoin vaihtoehto, hallanarka, ei kestä kuivuutta, tautinen, sairas. Silti eniten käytetty puulaji.

    Tuon melanooman syy ja aiheuttaja on holtiton sorkkaeläinlaidunnus (satatuhatta holtitonta, pääasiassa persaukista toisten mailla operoivaa laiduntajaa), jota laidunnusta johtaa juuri tällä hetkellä pässinpää ja typerys metsästystalousministeri leppä. Kengänkuva perseeseen ja heti ja tehtävään tulee etsiä osaava metsätalousministeri.

    Reima Ranta

    Polttoon kait se fossiilinen pääasiassa menee vai kuinka. Sitäkö Gla korvaa puulla? Meillä puu kasvaa niin hitaasti, että emme mitenkään pärjää kilpailussa niille, joilla kasvu on kymmenkertainen. Täällä kylmässä, kaukana kaikesta.

    Anttonin kanssa voi olla vain samaa mieltä sorkkaeläimistä. Minustakin sorkkapolitiikka on aivan käsittämätöntä.

    Gla Gla

    Eiköhän uusissa ”biotuotetehtaissa” osata muutakin kuin puun polttoa. Yliopistot ja metsäteollisuuden yritykset jatkuvasti kehittävät uusia käyttötapoja. Vähitellen ne yleistyy ja valtaa markkinoita. Jossain vaiheessa tullaan tilanteeseen, että puuston kasvu ei riitä, vaan tarvitaan lisää raaka-ainetta. Meillä jo nyt käydään tuota keskustelua, vaikka kehitys puun käytön suhteen on vasta alkumetreillä. Puuston kasvun kiihdytys on kuitenkin hidas prosessi, joten siihen kannattaa varautua jo nyt.

    Jostain syystä metsäteollisuus on tehnyt meillä suuria investointeja, joten se uskoo jatkuvuuteen täälläkin, ei vain lämpimissä maissa. Niin minäkin, muuten voisin lyödä hanskat naulaan ja jäädä odottamaan, kenen siirtomaaksi Suomi muuttuu. Mitä sinun mielestäsi pitäisi tehdä?

    Visakallo Visakallo

    Kovasti ihmettelenkin, miksi Reima Ranta yleensäkään on hankkinut metsiä Suomesta.

    Reima Ranta

    Periaate on aivan selvä Visakallo. Metsään investoidaan, JOS se näyttää olevan kannattavaa. Oli sitten kyseessä uuden metsän ostaminen tai investointi metsänhoitoon. Metsän ostoon investointi (varsinkin puustoisen) oli siirtymäkauden aikana erittäin kannattavaa. Metsän hoitoon investointi puolestaan on hyvin paljon riippuvainen kulloisistakin olosuhteista.

    Visakallo Visakallo

    Eikö metsät olisi kannattanut myydä jo pois, kun kysyntää on ollut ja hinnat hyviä. Kohta niitä ei osta kukaan.

    Reima Ranta

    Minkälaisella suhteellisella arvokasvulla suosittelet myyntiä? Montako vuotta tuo kohta sinusta on. Gla päinvastoin lupaa loistavaa tulevaisuutta puunkasvattajalle.

    Tolopainen

    Ei jää kovin paljon riskiä, kun myy puut pois ja teettää rankat ensiharvennukset, se pääoma tuottaa korkoa korolle senjälkeen huomattavasti enemmän kuin metsä. Jopa enskan ensiharvennuksesta saatu pääoma varsinkin, jos hakkuu on tehty kesällä ja saa vitosen kiinnosta enemmän kuin talvella.

    Visakallo Visakallo

    Reima Ranta: ”Montako vuotta tuo kohta sinusta on?”

    En ole ennustaja, punnitsen vain todennäköisyyksiä poliittisesta ja sotilaallisesta kehityksestä maailmalla ja kotona. Jos tulee isompi sota, ostajat ovat  vähissä pitempään, jos ei tule, seuraava suhdannehuippu on 2024. Nyt mennään joka tapauksessa syvälle ja kovaa.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 124)