Keskustelut Tekniikka Järeämpiä koneita metsiin!

  • Tämä aihe sisältää 89 vastausta, 26 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 11 vuotta, sitten GlaGla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 89)
  • Järeämpiä koneita metsiin!

    Otsikon päätelmään tuli koneyrittäjien varapuheenjohtaja Timo Tolppa (/Metsäkonepalvelu) kommentoidessaan mahdollisesti yleistyvän jatkuvan kasvatuksen ja siitä seuraavien poiminta- ja pienaukkohakkuiden konetarpeita. Hän näki, että olisi kehitettävä jopa kokonaan uusia koneita ko hakkuutapoja varten.

    Koneyrittäjät ovat Tolpan mukaan valmiita vastaamaan haasteeseen , mutta ei ilmaiseksi. Poimintahakkuut työmuotona on lisättävä yrittäjien ”hinnastoon”. Taksaa ei kyseiselle työmuodolle ole ollut olemassa.

    Työn kausiluonteisuus (=korjuu vain talvella) , erikoiskoneet ja kuljettajien vaatima koulutus tulevat nostamaan poimintahakkuutaksan huomattavasti normaali harvennustaksaa korkeammalle. On jopa väläytetty suoraa tuntihinnoittelua , jolloin maksettaisi työstä aiheutuneiden todellisten kustannusten perusteella. Kantohintoihin tämä aiheuttaisi merkittäviä alentamispaineita.

    Monikohan todellisuudessa haluaa siirtyä kasvattamaan metsiään jatkuvapeitteisenä , jos palstalle ilmestyy valtava kone puita poimimaan ja sen tekemä työ maksaa maltaita ?

    PS.Prof. Lähdekin on todennut , että poimintahakkuisiin tarvitaan järeät laitteet……Aiheutuvista kustannuksista hän on kuitenkin ollut (viisaasti) vaiti.

  • Peräkylän Tarzan

    Juuri näin! Tuskin laskutaitoinen metsänomistaja lähtee mukaan kalliiseen ja epävarmaan hakkuutapaan. Aluksi muutamia kokeilijoita riittää, mutta hekin loppuvat jatkuvan kasvatuksen kokeiluista haittojen ilmaantuessa.

    Iron Man Iron Man

    Lieneekö tuohon muita vaihtoehtoja kuin jumalattoman järeet koneet,miettiköön kukin tahoillaan.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Iron Man tuossa kainosti vihjaisi siihen toiseen mahdollisuuteen.

    Konetyönä lienee tosiaankin yksi vaihtoehto tehdä entistä järeämpiä ja ulottuvampia koneita.

    Entäs sitten Harveri, joka kaataa ja kuljettaa samalla koneella?

    Iron Manin idea olisi manuhakkuu. Siinä on vain se kuljetuspuolikin ratkaistava. Joko se iso ja ulottuva, joka tarvitsee kunnon ajourat. Tai sitten joku mönkijää hiukan raskaampi.

    Tässä kai ne vaihtoehdot poimintahakkuuseen ja sen metsäkuljetukseen, silloin kun työtä tehdään palkalla.
    Kaikki nämä vaihtoehdot tuottavat kallista puuta tienvarteen. Onko se sitten hintansa arvoista, sitä voi itse kukin miettiä.
    Omatoimiseen poimintaan voi sitten käyttää vaikka Mietaan Jussin menetelmää, eli puu poikki ja paloiksi ja pöllit kainalossa tienvarteen.

    Näitä asioita olisi syytä pohtia ennenkuin päästää itsensä hurahtamaan urbaaniharsintaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Iron Man Iron Man

    Olisikohan kuljetus puolella varteen otettava vaihtoehto eräs neljällä jalalla kulkeva ihmisen ystävä jota ilman oltaisiin varmaan kuoltu sukupuuttoon.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Iron Man:
    ”Olisikohan kuljetus puolella varteen otettava vaihtoehto eräs neljällä jalalla kulkeva ihmisen ystävä jota ilman oltaisiin varmaan kuoltu sukupuuttoon. ”

    Joo, kokemusta on siitäkin kuljetusmuodosta. Sopii varmaan joillekkin omatoimimetsureille, vallankin jos on karjaa ettei tarvitse sille erikseen rehuja hankkia ja ruokintakin menee vähän siinä ohessa. Työläs kaveri jos pitää ihan erikseen hoidella ja ruokkia.

    En kyllä oikein jaksa uskoa, että hevosella olisi kaupallisessa metsäajossa enää tulevaisuudessa merkittävää roolia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Kyllä ne mies-ja hevonen on päiväunikamaa metsän käsittelyssä.
    Mutta jos hyvät päivänokoset saa noita haaveilemalla niin mikä siinä sitten vikana.

    Itäsuomen Antti

    Mieki kyllä kallistun enemmän tuohon ruotsalaisen hakkuutrendien suuntaan. En oikein jaksa uskoa tuohon loputtomaan koneiden kasvattamiseen. Tietenkin nuo kiinan ja eteläisen amerikan euca-viljemät tulee vaatimaan semmoset vehkeet jotta alta pois.

    Mutta tänne pohjolan perukoilla aletaan kääntyä tuohon kustannusten minimointiin. Nyt isot ajaa investointeja alas joten mitä isot edellä sitä pienet perässä. Kun keskimääräinen teko ja ajokustannus per kiinto kasvaa puun koon pienentyessä, niin eipä siihen passaa pääomiakaan sitoa. Näin ollen monikäyttöset ja edulliset ts. pienet koneet tullee kasvattamaan sitä osuutta hakkuissa.

    Samalla, jos kauppatapoja kehitetään, jotta puut kaupataan kilottain ja ostomiehille löytyy intoa pienempienki kauppojen tekoon. voi pienikin pärjätä.

    Poimintahakkuita tehtäessä pitänee tosin keskittyä kasvattaamaan jotain hieman erikoisempaa materiaalia kuin sellua ja yhden tukin runkoja.

    Puun takaa

    Jatkuvan kasvatuksen etuna on tarjottu säästöä uudistamiskuluissa, joka taas kompensoisi korkeampia korjuukustannuksia.
    Tämä etu on nyt menetetty, sillä energiapuun hinnan noustua, avohakkuilta korjatuilla hakkuutähteillä ja kannoilla saadaan jo rahoitettua koko uudistaminen muokkauksineen, taimineen ja töineen. Tämä seikka on jätetty pois kaikissa jatkuvaa kasvatusta suosivissa esimerkkilaskelmissa. Tähän on nyt tulossa muutos, sillä kaikki vertailut pitää jatkossa perustua todellisiin kuluihin ja tuloihin.

    suorittava porras suorittava porras

    Pienimmät koneet eivät tee autuaaksi. Monikäyttöisyys on enemmänkin tätä päivää. Edes energiapuiden korjuuseen ei monenkaan pikku koneen ominaisuudet riitä.

    Puita pitää pystyä käsittelemään yksittäin tai nipussa jopa 10 metrin etäisyydellä alustakoneesta. Toisaalta harvennuksilla tulee vastaan tilanteita , että on käsiteltävä isoja jopa kuution tai kahden puita (+ oksat) ja toisella saman työohjelman kuviolla on 50-litrainen keppimetsä käsittelyn kohteena. Ihan ”mopolla” tämä kokonaisuus ei onnistu. Pieni aukkokin voi sisältyä samalla tilalla korjuuseen.

    Erikoiskoneiden käyttöalue on aina suppea oli kyseessä sitten pieni tai erittäin iso kone. Keskiraskailla tai raskailla laitteilla puolestaan voidaan palvella asiakasta monipuolisemmin. Luonnollista on , että toimintakin on kustannustehokkaampaa , kun ei tarvitse kiikutella kovin monta eri konetta saman metsänomistajan hakkuukohteille. Turhat siirrot aiheuttavat vain kustannuksia ja painetta kantohintaan.

    Rane

    Harsintahakkuun mielekkyyttä pohdittaessa on muistettava että kun ruvetaan normaalisti kasvatettua metsää muuttamaan harsintametsäksi niin sehän on tutkitustikin ihan tuottavaa työtä siis kuutioina tunnissa.Sitä voi tehdä ihan normaalitaksoilla.Tämä voi houkutella monia rahan tarpeessa olevia,mahdollisesti ikääntyneempiä metsänomistajia.Omaatuntoa voi tyynnytellä sillä että vaikka jälkipolville jääkin vain vajaatuottoista paskaa niin onhan se sentää ”luonnonmukaista”.Taksoituksen ongelmatkin jään sinne seuraaviin harsintoihin.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 89)