› Keskustelut › Tekniikka › Järeämpiä koneita metsiin!

Esillä 9 vastausta, 81 - 89 (kaikkiaan 89)
1 2 3 … 7 8 9

  • Järeämpiä koneita metsiin!

    Sent on: 27.12.2012, 15:58

    Otsikon päätelmään tuli koneyrittäjien varapuheenjohtaja Timo Tolppa (/Metsäkonepalvelu) kommentoidessaan mahdollisesti yleistyvän jatkuvan kasvatuksen ja siitä seuraavien poiminta- ja pienaukkohakkuiden konetarpeita. Hän näki, että olisi kehitettävä jopa kokonaan uusia koneita ko hakkuutapoja varten.

    Koneyrittäjät ovat Tolpan mukaan valmiita vastaamaan haasteeseen , mutta ei ilmaiseksi. Poimintahakkuut työmuotona on lisättävä yrittäjien ”hinnastoon”. Taksaa ei kyseiselle työmuodolle ole ollut olemassa.

    Työn kausiluonteisuus (=korjuu vain talvella) , erikoiskoneet ja kuljettajien vaatima koulutus tulevat nostamaan poimintahakkuutaksan huomattavasti normaali harvennustaksaa korkeammalle. On jopa väläytetty suoraa tuntihinnoittelua , jolloin maksettaisi työstä aiheutuneiden todellisten kustannusten perusteella. Kantohintoihin tämä aiheuttaisi merkittäviä alentamispaineita.

    Monikohan todellisuudessa haluaa siirtyä kasvattamaan metsiään jatkuvapeitteisenä , jos palstalle ilmestyy valtava kone puita poimimaan ja sen tekemä työ maksaa maltaita ?

    PS.Prof. Lähdekin on todennut , että poimintahakkuisiin tarvitaan järeät laitteet……Aiheutuvista kustannuksista hän on kuitenkin ollut (viisaasti) vaiti.

    Tekijä
    suorittava porras suorittava porras
    Theme Tekniikka Tekniikka
  • jees h-valta 14.1.2013, 17:27

    Eli suorittavan mielipiteen mukaan moto on nyt täysin loppuun kehitetty paketti jota ei ole syytä muuttaa miksikään.
    Olisko kaikki muu kehitys toiminut näin?
    Kysymys koneenkäyttäjälle ja jos tyytyväinen käyttöominaisuuksiin niin annetaan olla. Uskoisin ettei olisi sateensuojaa suorittavallakaan jos näin olisi toimittu monitoimikoneen kehityksen alkumetreillä. Ainahan se on parannusta kun on saatu joku kone alle. Mitäs sitä sitten enää kehittämään?

    Rane 14.1.2013, 19:29

    Tuossa metsurin suorittamassa apukaatelussa taitaa olla semmoinen vika että ne puut on juuri väärinpäin karsintaa ajatellen.
    Joutuu vetämään latvasta lähemmäksi jotta yltää tarttua tyveen.Ranella ei kylläkään ole mitään kokemusta menetelmästä mutta kuulostaa hiukan ähryyltä.

    suorittava porras suorittava porras 14.1.2013, 20:16

    Karsinta on todellakin alettava latvasta.Puu on laskettava kertaalleen läpi , jonka jälkeen koura käännetään , ja katkotaan ja kuutioidaan karsittu runko. Lisätyön ohella mittaustulos kutistuu muutamalla prosentilla , kun runkoa syötetään kouran läpi toiseen kertaan. Latvasta tyveä kohden ajettaessa , ei puuta voida kuutioida eikä mitata. Mittalaite ei hyväksy kasvavia läpimitta-arvoja runkoa syötettäessä.

    Tehokkain tapa on edellenkin valmistaa runko suoraan , kun siihen on kerran tartuttu. Erilliskaato on vain lisäkustannus.

    Koneiden suurentamiselta vältytään , kun harvennukset tehdään pääosin alaharvennuksena ja isommat puut otetaan aukosta. Siellä ei tarvitse kurkotella ja uhmata fysiikan lakeja. Keskiraskaallakin koneella homma onnistuu mainiosti molemmilla kohteilla.

    Jesselle totean , että aika paljon on tapahtunut kehitystä koneiden kohdalla niiden 25 vuoden aikana , jolloin olen työskennellyt niiden parissa. Lähes 20:llä eri koneella olen puita katkonut ja karsinut. Kokopuutakin olen keräillyt kolmella eri ”keksinnöllä”. Kehitys jatkuu edelleen enkä suinkaan sitä vastusta. On vain tiettyjä asioita , jotka on jo kokeiltu ja todettu , että kaikki innovaatiot eivät ole kehittämiskelpoisia.

    suorittava porras suorittava porras 14.1.2013, 20:42

    Moto/metsuri yhdistelmäkorjuu ei ole mikään uusi keksintö. Oma metsäurani alkoi hankintahakkuista omalla maalla ja jatkui 80-luvun puolivälissä harvennusten erilliskaatohommissa.

    Koko palsta kaadettiin kerralla nurin (valitut puut) . Kaikki puut kaadettiin järjestelmällisesti samaan suuntaan ja poikittain hakkuukoneen etenemisuuntaan nähden. Kone alkoi karsia puita päivastaisessa järjestyksessä. Kone aloitti palstan viimesisestä kaatamastani puusta.

    …epäilen vahvasti homman mielekkyyttä tänä päivänä. Pahat rinteet ja hankalat , kulkukelvottomat maastot voivat vaatia moto/metsuri yhteistyötä. Muussa tapauksessa menetelmästä ei ole vastaavaa hyötyä. Tyhjäkäyntiä tulee jommalle kummalle tai molemmille. Hankalimmat kohteet voi suosiolla jättää korjaamatta ja keskittyä niihin alueisiin , joiden korjuu onnistuu ilman temppuilua.

    …mitä vakautta parantaviin lisälaitteisiin tulee , ne saatavat toimia tasaisella ja kovalla alustalla , mutta eivät metsässä. Maataloustraktorit ja muut harrasteluvälineet ovat ei juttu. Ammattikäytössä ylimääräiset vimputtimet ovat vain hidaste ja yksi remontinkohde lisää.

    topintam topintam 14.1.2013, 20:50

    Itseltä löytyy valmet 805 kuormaajalla ja nostolaittees patu 30 prosessori,,kaatopääkin löytyy mut ennemmin maajalasta kaatelee kun kopista koittaa ährätä. Lopputuloskin parempi.

    ajouralle vaan puut poikettain samaan suuntaan kaataen. Suunnitelu on tärkeää ja se että itse kaataa ja karsii niin pysyy homma hanskassa. Kahteen mieheen ei niinkään helppoa. Ja että ei pääse unohtumaan kaatelee pari tankkia ja istahtaa traktoriin ja pui pois,,varsinkin kunnon hangessa tuntuu tosi hyvälle karsia kopista käsin.

    Tuolla 8metrin kuormaajalla on helppo pitää normi ajouraväli,, sen kasvattamista en edes haaveile,, muutenkin tulee nätit ajourat pikku koneella.

    suorittava porras suorittava porras 14.1.2013, 20:56

    805:llä minäkin ensimmäiset rungot karsin ja katkoin. ”Nokka” oli kuormaimen ja prosessorin merkki …ja vipuja niiin p…leesti. Kaatopääkin värkistä löytyi jo vuonna 87. ….ja sitten Jokeri samoilla varusteilla …Kocums / Keto 100…..Lokomo 990 / Outokumpu 750 ja 752 . Timberjackit 870 A ja B , 1270 (useita) A, B . kourat 762 B ja C , 754, 730/energia) ….1070 ja koura t 754 ja 730…että onhan näitä nähty ja kokeiltu

    hemputtaja 15.1.2013, 09:28

    No hyvä on, hyvä on. Suostun.

    Pannaan järeyttä lisää, mutta kunnolla. Kaksi moottoria kunnon väännöillä. Kaksi kuskia ja kaksi kaato- ynnä katkontapuomistoa. Toinen kuski hoitaa vasemman puolen ja siirron, toinen oikean puolen ja valvoo keskellä olevaa hakkuria, joka silppuaa latvat ja oksat. Ei keiku kone kun on varsi molemmilla puolilla.

    Ajokoneet tuo tullessaan lisää löpöä ja vievät tuotoksen mennessään.

    vihreen koneen kuski 15.2.2013, 19:36

    Koneiden suurentamiselta vältytään , kun harvennukset tehdään pääosin alaharvennuksena ja isommat puut otetaan aukosta. Siellä ei tarvitse kurkotella ja uhmata fysiikan lakeja. Keskiraskaallakin koneella homma onnistuu mainiosti molemmilla kohteilla.

    Tässäpä koko jatkuvan kasvatuksen ongelma juuri onkin.Loputtomiin ei voida pienempiä puita napsia pois, vaan joskus pitää suuremmatkin yksilöt poistaa. Esim täysikasvuinen kuusi jättää alleen n25m pitkän ja 4m leveän aukon. Tällaisia puita, kun aletaan repelemään motolla täyden alikasvuston seasta, niin siinä tarvitaan kokoa ja voimaa. Tai sitten metsuri karsii ja kone vaan mittaa ja pätkii.

    Gla Gla 18.2.2013, 12:22

    Arto: ”Nyt oli juttu uudessa metsälehdessä, josta kirjoitin 14.01.2013. Eli voi lukea kokonasuudesaan sen metsuri/ kone yhteistyö jutskan”

    Aiheeseen palattiin uusimmassa lehdessä. Kaveri, jonka nimeä en nyt muista, kirjoitti siitä hyvän kommentin. Kovin kauas ei mennyt arviot siitä, mitä itse esitin kommentissani 14.1.13.

    Lisäys: Kirjoittajana oli vanhempi tutkija Pentti Niemistö Metlasta. Unohdin lehden paperiversion lukijana, että kestotilaajana pääsee näköislehteen.

Esillä 9 vastausta, 81 - 89 (kaikkiaan 89)
1 2 3 … 7 8 9