Keskustelut Tekniikka Järeämpiä koneita metsiin!

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 89)
  • Järeämpiä koneita metsiin!

    Otsikon päätelmään tuli koneyrittäjien varapuheenjohtaja Timo Tolppa (/Metsäkonepalvelu) kommentoidessaan mahdollisesti yleistyvän jatkuvan kasvatuksen ja siitä seuraavien poiminta- ja pienaukkohakkuiden konetarpeita. Hän näki, että olisi kehitettävä jopa kokonaan uusia koneita ko hakkuutapoja varten.

    Koneyrittäjät ovat Tolpan mukaan valmiita vastaamaan haasteeseen , mutta ei ilmaiseksi. Poimintahakkuut työmuotona on lisättävä yrittäjien ”hinnastoon”. Taksaa ei kyseiselle työmuodolle ole ollut olemassa.

    Työn kausiluonteisuus (=korjuu vain talvella) , erikoiskoneet ja kuljettajien vaatima koulutus tulevat nostamaan poimintahakkuutaksan huomattavasti normaali harvennustaksaa korkeammalle. On jopa väläytetty suoraa tuntihinnoittelua , jolloin maksettaisi työstä aiheutuneiden todellisten kustannusten perusteella. Kantohintoihin tämä aiheuttaisi merkittäviä alentamispaineita.

    Monikohan todellisuudessa haluaa siirtyä kasvattamaan metsiään jatkuvapeitteisenä , jos palstalle ilmestyy valtava kone puita poimimaan ja sen tekemä työ maksaa maltaita ?

    PS.Prof. Lähdekin on todennut , että poimintahakkuisiin tarvitaan järeät laitteet……Aiheutuvista kustannuksista hän on kuitenkin ollut (viisaasti) vaiti.

  • Leevi Sytky Leevi Sytky

    Pitäisin omaisuuden arvon kehittymistä ensisijaisena tavoitteena. Voihan sen metsäomaisuuden pistää ”lihoiksi”, jos alkaa muut sijoituskohteet kiinnostaa enemmän.

    Kai Jesse on tullut arvioissaan toisenlaiseen tulokseen, ottaa irti kaikki käteinen raha mikä on mahdollista saada.

    jees h-valta

    Leevin arvio oikeansuuntainen. Kyllä minä olen valmis metsään sijoittamaan edelleen jos hinnaltaan metsätaloudellista metsää saa ostaa. Siihen mennessä sijoitan muihin suuntiin. Enimmäkseen kiinteistösijoituksiin kuitenkin. Joissa myös joskus aina tulee metsää aika mukava siivu mukana.

    Leevi Sytky Leevi Sytky

    Tarkoitin yllä jo omistuksessa olevan metsäomaisuuden arvon kehittymistä oikeanlaisilla toimenpiteillä. ( Päämääränä sahapuun kasvatus, jossa energiapuu toissijainen elementti.)

    Oikein ajoitetut raivaukset, harvennukset, lannoitukset. Siis määrätietoinen laadukkaan sahapuun kasvatus. Hyvää bisnestä…

    jees h-valta

    Onhan sekin hyvää bisnestä. Mutta sitä skaalaa voi aivan hyvin monipuolistaa ja silti vaarantamatta tukinkaan kasvatusta.
    Olen vain hommannut metsätaloutta ajatuksena myös itse hyötyä siitä elinaikanani. Ajatus on varmaan sellaisella eri joka on esim. perinyt metsänsä. Minulla on taas ajatus pyöräyttää aina mahdollisimman nopeasti sijoitettu pääoma plussan puolelle.
    Eli omat pois ja ”kaks kassaa”.

    Leevi Sytky Leevi Sytky

    Niinpä. Eipä tuohon Jesselle osaa mitään sanoa. Risukritiikkiä lukuunottamatta. 🙂

    jees h-valta

    Niinpä, tuo risubisneskin on ollut tietoinen valinta jo lähes kymmenkunta vuotta sitten. Eli silloin mietein varhaisperkauksen jäämätiheyttä ja olin nippanappa juuri kuullut sanan energiapuu silloin. Siitä päädyin liki neljäntuhannen taimikantaan aivan iteksein. Ja sillä lähes kaikki taimikot olen tehnyt.

    Metsuri motokuski

    Kyllähän tuo ”jesse” on siinä oikeassa että risubisneksellä tiliväli tihentyy. Osasyynä on tietenkin kemera varat joita ohjataa tällä hetkellä kiitettävästi tuohon energiapuuhun. Tuossa oli juuri yksi energiapuukauppa jossa isäntä kertoi että lämpövoimayhtiö oli tarjonnut 7 – 8 euroo kiinto + kemeravarat heille. Paikallinen mhy oli sitten tarjonnut 5 euroo kiinto ja kemeravarat isännälle. Loppullinen kiinnon hinta oli ollut reilut toistakymppiä isännälle mhy:n kautta.

    Kuten esimerkistä huomaa niin aika paljon energiapuukauppa perustuu tuohon valtion tukeen. Mutta kun metsänkasvatus on hidasta puuhaan ja se lopputulos on tuolla reilun 80 vuoden päässä niin turvallisempi valinta lienee tuo sahapuunkasvatus. Mikäli kuitenkin sopivia leimikoita on tarjolla energiapuuksi niin mikä ettei kun sitä vielä noinkin hyvin tuetaan. Onhan hehtaarituotto energiapuulla kuitenkin selvästi suurempi kuin ainespuulla ja toisaalta jossain välissä nuo energiapuukohteet ovat myös niitä tukkileimikoita kunhan harvennukset tehdään ajallaan.

    e-h e-h

    Hyvä kannanotto metsuri konekuskilta,risukauppa perustuu juuri kemera avustuksiin.

    jees h-valta

    Niinhän tuo perustuupi joo. Ja ei se yhtiönkään viemä kemera nyt aivan paha juttu ole. Vaikka siitä joudut alv:n maksamaan niin saat sen itse taas vähentää omasta alv-kannastasi 100%:ti.
    Eli jos ei vähennettävää saat sen verottajalta takaisin.
    Yleensä näyttää yhtiöiden kurssi hinnassa kyllä paremmalta kuin mhy-välitteinen. Paikkakuntakohtaista tietty. Jos on isoja lämpövoimaloita voi mhy olla hyväkin niille välittäjä.

    tervaHauta

    energiapuun korjuuseen voisi olla sopiva traktori-moto. Näin tälläisen valtran jonka takasillassa oli kuormaaja ja sen jatkeena keto51 koura ehkä koura oli järeä, mutta karsittua tavaraa pukkasi tulemaan. nopeaa se oli kun oli vain yksi katkaisu irti maasta. Kuski otti niin pienen kuin kourassa pysyi tehden eka-harvennuksen noin 5 vuotta myöhässä eikä ollut raivaussahaa nähnyt alue. Yrittäjä oli tyytyväisen oloinen tuotokseen ja talous tuotokseen myös. Syynä voi olla kun itse on mukana toimittamassa energiaa lämpölaitoksen kautta.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 89)