Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus ja tykkytuho

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 115)
  • Jatkuva kasvatus ja tykkytuho

    Merkitty: 

    Kävin tänään katselemassa  tykkytuhoja tasaikäiskasvatuksen metsässä. Semmoinen ajatus siellä tuli, että on melko turhaa jättää pari metriä jälkeenjääneitä puita etes aukkopaikkoihin. Tykky pätkii ne kuitenkin jossain vaiheessa vuosien saatossa.

    Paljonko niihin uusmuodikkaisiin jatkuvan kasvatuksen metsiin on ajateltu kasvavan riukupuita valtapuiden varjostaessa ja onko kasvatusohjeissa tätä tykkyasiaa huomioitu?

  • Nimetön

    Hyviä neuvoja esim. kuusessa ollaan, mutta miten se käytännössä asia hoitus on sitä sähkölinjaa niin pitkästi harvaan asutussa Kainuussa ja asutus todella hajallaan. Takavuosina Kainuussa esim. normaalia vuosittaista sähkölinjain raivausta on kesässä tehty vajaan 2000km matkalla.

    uudehko metsänomistaja

     

    Selasin kommentit lävitse. Paljon ja monenlaisia mielipiteitä. Osittain täysin vastakkaisia mielipiteitä ilman selittäviä seikkoja.Tulipa Jalkaselta yksi (1) tutkimustuloskin. ”Tiheässä ja korkealla kasvavat tasaikäiset männiköt ja koivikot ovat altteimpia tykkylumituhoille.”

    Jäin kaipamaan tutkittua tietoa asiasta. Meillä on metsänhoitoa tutkittu valtion toimesta 1850-luvulta alkaen. Millaisia asioita lienee tutkittu? Luulisi 150 vuoden aikana löytyneen muutamia asiaa käsitteleviä tutkimuksia.

    Olen ymmärtänyt nykyisen sään olevan ainakin osittain seurausta ilmaston lämpenemisestä. Mikäli näin on, tulevat samat ongelmat säilymään, jos ei lisääntymäänkin Suomessa tulevina vuosina. Mitenkähän käy nyt tykkylumituhon kärsineelle harvalle metsälle seuraavan tuhovuoden aikana? Heikoimmat tai vinoimmat puut ovat poisstuneet, mutta niitä parempia puita uhkaa entistä suurempi lumikuorma ja lisäksi entisestä vapaammin puhaltavat tuulet.

    Mielestäni olisi syytä valjastaa muutama maamme metsäviisas tutkimaan ja kehittämään parhaat puolustuskeinot moista uhkaa vastaan.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Näkyy olevan tutkimusagendalla lumituhot edelleen:

    Itse olen tutkinut lumituhojen esiintymistä VMI-koealoilla, siitä tuo edellä mainittu tulos. Jatkuvan kasvatuksen lumituhoriskiä ei liene päästy kunnolla havainnoimaan, kun menetelmä on kohtalaisen uusi, mutta periaatteessa erirakenteisen metsikön pitäisi olla vastustuskykyisempi kuin tasaikäisen.

    Lapin luonto on kehittänyt uhkaan ratkaisun: kapealatvaisen männyn ja kuusen. Mutta on hyvä kysymys, miten metsänhoidon keinoin voitaisiin vähentää lumituhoriskejä.

    Muita julkaisuja:

    Mikko Vastaranta, Eija Honkavaara, Ninni Saarinen, Markus Holopainen, Juha Hyyppä. Tuuli- ja lumituhojen kartoitus ja mallinnus useampiaikaisten kaukokartoituspintamallien avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2015 numero 1

    Gregow H., Venäläinen A., Peltola H., Kellomäki S., Schultz D. (2008). Metsien tuuli- ja lumituhoriskin ajallinen ja alueellinen vaihtelu Suomessa 1961–2000. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    mehtäukko

    Minusta kun joskus tuntuu että niin metsiä kuin vaikkapa hirvijuttuja on tutkittu niin kylläksi asti, että väliin toimiakin pitäisi?!

    Joitain asioita voi jo terveellä järjellä lopulta päätelläkin kuten lumituhoja: todettu on moneenkin kertaan, että taimikonhoidon ja harvennusten laiminlyönti mo kannalta pahimpia virheitä.

    Sille pitäisi alkaa tehdä tutkimisen sijasta jotain.

    Timppa

    Katselin taas uutisista, että sähkölinjan ja tien väliin siellä Kainuussa oli jätetty metsäkaista.  Millaisia älypäitä on ollut suunnittelijoina???

    puunhalaaja

    ”Katselin taas uutisista, että sähkölinjan ja tien väliin siellä Kainuussa oli jätetty metsäkaista.  Millaisia älypäitä on ollut suunnittelijoina???”

    Samanlaisia kuvia katselin ja ihmettelun. Kaista ei ollut kuin muutaman metrin leveä.  Miksi ihmeessä noin toimitaan?

     

    Jätkä

    Sattui silmään sama kohta. Siinä kun hakataan tien toinen puoli aukoksi, niin onpas johdot sekaisin – se on aivan varma, jos linja on tien Itä-puolella.

    Linjan omistajafirma on varmaan sadoillatuhansilla kaivanut kaapelia maahan jossain täysin tarpeettomassa paikassa, tuossa olisi riittänyt se, että livauttaa sen soiron tien ja linjan välistä pois.

    Täällä palstalla on pari keskustelijaa, jotka ehdoin tahdoin haluavat viivästyttää niin taimikonhoitoa, kuin harvennustakin. Sellaisia tyyppejä ei pitäisi metsänomistajissa olla ainuttakaan.

    kuusessa ollaan

    Ihan samoja typeriä kaistaleita on eteläsuomessakin, tiealueen ja linjan välissä. Todennäköisesti tielaitoksen alueella, mihin puskaleikkuri ei ole ylettänyt. Kun muutama vuosi sitten rautatieliikenne meni lumen kallistamista puista sekaisin, havaittiin että rata-alueita ei ollut sovitusti raivattu. Nyt on viimeisten vuosien aikana radanvarret putsattu tarkasti…

    Nimetön

    Se kuva mitä minä katsoin niin kyllä se kaistale linjan ja tien välissä oli ainakin 10m leveä jota ei oltu koskaan hakattu paljaaksi. Oisko se sitte joskus liikenne turvallisuuden vuoksi linja vaadittu kauemmaksi tiestä, miten lie. Omassa pitäjässä oli valtatien varressa samanlainen ko. kaistale, mutta nyt kun linja uusittiin ja likemmäs tietä niin kaistale katos.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 115)