Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus ja tykkytuho

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 115)
  • Jatkuva kasvatus ja tykkytuho

    Merkitty: 

    Kävin tänään katselemassa  tykkytuhoja tasaikäiskasvatuksen metsässä. Semmoinen ajatus siellä tuli, että on melko turhaa jättää pari metriä jälkeenjääneitä puita etes aukkopaikkoihin. Tykky pätkii ne kuitenkin jossain vaiheessa vuosien saatossa.

    Paljonko niihin uusmuodikkaisiin jatkuvan kasvatuksen metsiin on ajateltu kasvavan riukupuita valtapuiden varjostaessa ja onko kasvatusohjeissa tätä tykkyasiaa huomioitu?

  • kuusessa ollaan
    pikkutukki

    Linjoihin haettu viivasuoruutta . Mielestäni tuo riittäisi huoltovarmuuteen kun kaikki linjat olisi tien varrella , vikoja vähemmän ja helppo löytää ynnä korjata . Annelille , mielestäni tykkytuhoja vähentää  lapissa puiden kapeuden lisäksi puiden mataluus .

    Kalle Kehveli

    Tykkytuhoja lumisilla alueilla on ollut aina. Ylä-kainuu ja koillismaa on erittäin pahaa aluetta. Koivut kestävät ja toipuvat parhaiten. Ehkäpä reilusti harva havupuumetsä kestää kohtuu hyvin. Vaikea siihen on keksiä toimivaa lääkettä, kun luonnon olosuhteet on mitä on. Itse kerään lumen katkomat puut joka kevät polttopuiksi, jotain hyötykäyttöä kuitenkin.

    kuusessa ollaan

    Kainuussa varmastikin pitäisi suosia paikallisen kuusen siemenistä kasvatettuja taimia uudistuksessa. Runkomuoto kartiomaisempi ja oksat kääntyvät lumen painosta rungon suuntaiseksi. Muutenkin kuusi sopisi paremmin linjojen lähelle lumialueilla, oksat kasvavat tasaisemmin koko rungon mitalla ja yleensä vain lyhyt latva putoaa lumen painosta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvä ehdotus ”kuusessa ollaan”. Riippakuusi sopisi myös linjojen vierusmetsiin, mikäli tuotos on riittävä. Olen samaa mieltä, että tanakampi puu kestää paremmin tuulta ja lunta, ihan mekaanisista syistä.

    Noin leveitä suoja-alueita ei yksityisteillä sovelleta, mutta sähkölinjan tien viereen rakentamisella on se etu, että ainakin linjan toisella puolella on lähes aina riittävä suoja-alue. Kapeimmat yksityistiet ovat 10-12 metrin tiealueella, jotkut vanhat vielä tätäkin vähemmän, mutta silloin on kyse mökkiteistä eikä vakituisen asutuksen teistä.

    Timppa

    Tuomminen kaistalehan on vaarallinen sekä sähkölinjoille että myös tiellä liikkujille.  Eihänkään jättöpuitakaan suositella jätettäväksi sähkölinjojen tai teiden viereen.

    kuusessa ollaan

    Anneli: Mielummin vaikka visakoivikoita kasvamaan, kuin totaaliraivattuja 20 metrin johtokäytäviä. Muutoin, joillakin alueilla käytetty selkeästi korkeampia pylväitä, joissa langat ovat 20 metrin korkeudella. Silloin reunametsien kasvatus ei olisi kovin rajoittunutta.

    Planter Planter

    Syy on maanomistajien, heitä pelätään.

    Onko epäonnistuttu, kun tällaisia puita ei ole otettu riittävästi pois?

    Loiste-konserni:
    No, en tiedä, onko se epäonnistuminen. Se on ollut strateginen päätös, ettei kiukuteta maanomistajia ottamalla liian rankasti puita pois yli 10 metrin päästä, kun pitäisi ottaa 15 jopa 20 metrin päästä pitkälti puuta pois.

    Visakallo Visakallo

    Maanomisjathan ne syyllisiä on!  Sillähän ei tietenkään ole mitään merkitystä, että Loiste teki vuodessa kymmenen miljoonaa euroa puhdasta voittoa.

    Timppa

    Kiukuttavathan sähköyhtiöt kuitenkin maanomistajia maksamalla linja-alueista alihintaisia korvauksia.

    Tuolla aiemmin kerroin meidän maille tehdystä linjan vierusmetsän harvennuksesta.  Siinä teettäjänä oli Elenia.  Ei kiukuttanut yhtään se harvennus, vaikkei asutakaan sen linjan varrella.  Niin asiallisesti oli homma tehty.

    Tuo Loistekonsernin vastaus kuvastaa mielestäni aika yleistä nykypäivän käytäntöä.  Herrat saivat varmaan suuret bonukset, kun jättivät tarpeelliset hommat tekemättä, minkä seurauksena firmalle tuli hyvä tulos.   Ja kansa kärsii sähköpulasta.  Nyt sitten vahinkojen verran nostetaan siirtomaksuja ja taas herrat saavat bonuksensa, mutta kansa kärsii kukkarossaan ja odottaa kauhuissaan taas ensi talvea.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 115)