Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 112)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Berza

    Huonolaatuisia kuusia ehken 500 ja, koivua parisataa ha.lla.

    mehtäukko

    Kuten aloituksen ..”siinä meni toistakymmentä vuotta hukkaan..” toteaa, kenen metsätalous voi olla kannattavaa moisesta? Peilatessa ihmisen aktiivityö- ikään, aivan liian paljon!

    Ja tällaista menetelmää jotkut kirjanoppineet  ja poliitikot paasaavat yleiseksi jossa uskomuksilla ansaitaan!!

    Puuki

    Kuusten kasvu pitäisi olla valmiiksi  hyvä, jos niitä aikoo jättää jk:n metsän kasvatuksessa pystyyn.   Muuten menee liian kauan kasvureaktion tulemiseen ; joskus sitä ei tule ollenkaan tai on liian heikko.     Sekapuustoissa onnistuu paremmin , jos on onnistuakseen, mutta kun rehevät korpikuusikot  on yleensä ainakin melkein puhtaita kuusikoita –  varttuneet varsinkin.    Kangasmailla yleensä  vain tuoreet kankaat sopii jk:een, jos mm. korjuuolosuhteet ja puusto on sille muuten sopivat.

    Jk:n kannattavuutta heikentää siihen usein mainoksissa  kuvattuun optimitilanteeseen verrattuna esim. puustopääoman arvo  , tasaikäisen päätehakkuun parempi tulo, lisäkulut taimikonhoidosta ja täydennysistutuksesta.  Kiertoajan loppupuolella voi ongelmia tulla sitten esim. huonoimpien puiden jäämisestä tähteelle, jos on oltu liian  ahneita harsinnoissa. Ja metsän liiallisesta kuusettumisesta.    Välillä voi olla  ongelmina (jo useampaan kertaan aiemmin mainitut ) puuston pystyssä pysyminen, taimien ryhmittäisyys tai uusien taimien syntymättömyys   ja mahdolliset juurikääpätuhot.     Etuina hyvä arvokasvu (jos onnistuu) , maisematekijät yms.

    Jovain

    Onhan se toistakymmentä vuotta metsänomistajan aktiiviajasta paljon. On melkein puolisukupolvea hukkaan heitettyä aikaa. On sitä myös metsänhoidossa, onhan se aika hölmöä jättää jätemetsä kasvamaan ja vielä metsälain sallimissa rajoissa (luvalla) ja siinä odotuksessa, jos taimettuu tai että alkaisi nuori metsä kehittymään. Tuskin on perusteltavissa siinäkään tapauksessa, jos jätettävä puusto on muuta kuin karahkoita. Jos ei taimetu, ei taimetu ja ei ole perusteltavissa siinäkään tapauksessa. Seisotetaan lakirajoilla ja odotetaan vajaatuottoisena. Ei vastaa sitä, mitä metsänhoidolta ja metsän lihottamiselle tarkoitetaan.

    Ainakin yksi perusteltu syy jatkuvalle kasvatukselle on, että varmistetaan etukäteen soveltuuko metsä jk. kasvatukseen. Onko edellytykset olemassa, taimettuuko ja kehittyykö metsä edelleen kasvatettavaksi. Ja jos hyväksyy jatkuvan kasvatuksen metsänhoidossaan ja osana metsänhoitoaan, niitä jatkuvan kasvatuksen kohteita muodostuu metsiin ihan itsestään (luonnostaan). Ei ole syytä lähteä perustamaan.

    Metsuri motokuski

    Jovainilla ihan hyvä kommentti. Mitenkä varmistetaan että jk metsä taimettuu . Ei kai sitä voi tietää. Senhän näkee vasta vuosien päästä onko taimia syntynyt. Toki voihan sitä yrittää edesauttaa jonkilaisella muokkauksella.

    R.Ranta

    Mitä silloin pitää tehdä, jos näyttää, että uudistamisinvestointia ei saada koskaan takaisin?

    Se ilmeisesti on investointien lähtökohta, vai kuinka?

    Timppa

    En edelleenkään tajua, että mitä järkeä on yrittää väkisin jatkuvaa kasvatusta kivennäismaalla.  Vaikka jossain taimettuisikin, sehän on niin paljon huonommin kannattava kuin jaksollinen, ettei kenenkään täyspäisen kannattaisi harjoittaa ainakaan taloudellisessa mielessä.

    PW Hannikainen sen tiesi jo 1903.  Hänen mielestään harsintaa kannattaan käyttää siellä, missä vain tukilla on arvoa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Entä ne kivennäismaan kohteet, joissa puuntuotannon ohella halutaan edistää muita hyötyjä – hyväksyttekö jatkuvan kasvatuksen niillä kohteilla? Esimerkkejä hyödyistä: riista, virkistys, maisema, vesiensuojelu. Esimerkiksi ranta-alue tai karu kasvupaikka, joka halutaan pitää poimintahakkuulla rakenteeltaan luonnonmukaisen oloisena, ja siksi ei haluta siemenpuuhakkuuta.

    Puuki

    Kyllä se kannattavuus riippuu tietenkin myös kasvupaikan  puun kasvunopeudesta. Jos kestää esim. 100 vuotta saada parin tukin puu kasvatetuksi, niin eipä silloin ainakaan kannata kovin paljon käyttää panoksia uudistamisvaiheessa.  Ja toisaalta jos kasvupaikka on oikein hyvä, niin kannattaa ehkä lisätä kuluja ja uudistaa kalliilla tavallista paremmin kasvavilla taimilla .

    Tukin ja kuitupuun hintojen suhdehan on muuttunut viimm. 30 vuoden aikana jonkin verran. Kaikkien kulujen , palkkojen yms. hinta suht. puun hintoihin enemmän.   Jos on sopivasti erirakenteinen (seka)metsä jo valmiina , niin saattaa olla joskus kannattavaa jatkaa sen kasvatusta  erirakenteisena jopa kangasmaalla.   Jos olisi esim. tehty useita leimikkoita ja korjuun yhteyteen sopii (hoidettu) metsäkuvio, josta voidaan yläharvennuksella saada paljon tukkipuuta ja osa puista on juuri alle tukkirajan ja/tai osa yhden tukin puita, osa 2-3 tukin puita.   Jäljelle jätettävät puut kasvaa muutamassa vuodessa osa tukkimittoihin ja osa 1-tukin puusta 2 -tukin puiksi.  Ei silloin ole järkeä tehdä liian aikaisin avohakkuuta tai alaharvennusta.

    Timppa

    Erikoiskohteet ovat erikoiskohteita.  Sehän on selvä.  Mutta niiden kasvattamista ei kannata puolustella millään edullisuudella.  Toisekseen emme tietenkään tiedä, mitä 100 vuodessa tapahtuu.   Esimerkkinä voin todeta, että, jos meidän metsissä olisi jatkettu jatkuvaa kasvatusta, niin olisi saattanut olla tilanne, että metsissä kasvaisi vain yhden tukin puita kuten oli tilanne 1933.

    Tietysti, jos tilanne on sellainen, että on mahdollista jatkaa kiertoa poimintahakkuilla, kanattaa tämä hyödyntää.  Mutta nykyisten kuvioiden, joissa puut ovat samanikäisiä, muuttaminen jatkuvan kasvatuksen metsäksi on typerää.

    Kannattaa vielä ottaa huomioon ilmastonäkökulma.  Metsän hyvä kasvu on parasta ilmastopolitiikkaa.  Sekin kannattaa ottaa huomioon Anneli, kun mietit noita suojelukohteita.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 112)