Johan hoitotarpeen jättäminen pois kertoo kaiken olennaisen tämän tutkimuksen lähtöarvoista ja tavoitteesta lopputuloksen suhteen. Ainoa mitä me emme tiedä, on tutkimukseen kelpaamattomien mallien lukumäärä. Saattaa löytyä pöytälaatikosta iso pino, joissa on väärä lopputulos.

Erkki Lähde on sanonut, että mikä tahansa metsä kelpaa jatkuvaan kasvatukseen. Minulla kuitenkin taimista 4/5 kasvaa väärään paikkaan ja jakautuu epätasaisesti (laajat alueet tyhjinä) eli jomman kumman tiedot ei pidä paikkaansa, Erkin tai tutkijoiden. Tai molempien.

Lupaan tässä ja nyt palata jatkuvan kasvatuksen kannattajaksi, jos joku kertoo miten turvekorpi-kuusikkoa hakataan siten, että se alkaa uudistua luontaisesti.

Korvessa se oli. Pohjoisen korpimetsät on vähän erilaisia kuin etelämpänä.  Niitä on tutkittukin ja huomattu ottavan luont. taimiakin hyvin yleensä ilman maanmuokkaustakin , jos on vain kävyissä toimivia siemeniä . Koetin teetättää viimeksi kaistalehakkuuseen sopivan aukon jossa ympäristömetsät olisi pääosin siementäneet kuvion.  Hakkasivat motomiehet kuitenkin sen mahdollisuuden piloille ylimääräisen, leimikon ulkopuolisen alueen hakkuulla.  No mokan takia tilalle tietysti firman piikkiin valiosiemenet ja niillä yritetään sitten kylvöllä.

Voihan se olla, että jätemetsästä ei enää ole siementäjäksi, jos ei ole enää metsän kasvullekaan ja kun kysymys oli isosta alueesta, oliko siellä niitä siemenpuitakaan. Hieskoivu tulee kauempaakin.

Ainakin omalla kohdalla kuivuus on muodostunut rajoittavaksi tekijäksi monessa kohtaa. Viime kesinä on ollut jopa viikkojen hellejaksoja, ne ovat olleet myrkkyä sirkkataimille, voi olla myös luonnon kylvöissä ja tuskin kuiva turve on niitä helpoimpia kohteita. Omat kylvöt kosteilla alueilla ovat onnistuneet.