› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 9,991 - 10,000 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 999 1 000 1 001 … 1 537 1 538 1 539

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 22.4.2024, 11:34

    Ollaan sivulla 1000. Jovainin kommentti että jk on tietoinen valinta on oikein hyvä kiteytys. Joka siihen ryhtyy, ryhtyy omista tavoitteistaan ja lähtökohdistaan ja tietoisena riskeistä. Jiikoo-markkinoijat muistavat kertoa myös riskit, niin hyvä tulee.

    R.Ranta R.Ranta 22.4.2024, 12:34

    Yritin edellä vain kertoa, että jos laskentakorko on korkea, niin se johtaa jatkuvaan kasvatukseen. Kuten Tahvonen todennut. Ei minulla ole viisastenkiveä, mitä korkoa pitäisi käyttää. 10% oli vain riittävän raju heitto, että jokainen tajuaisi mistä on kysymys. No ei todellakaan tajunnut! Jos joku ei halua nähdä näin pitkäkestoisissa investoinneissa koron merkitystä, niin se on hänen asiansa. Kukin tavallaan ja se on nyt mahdollista.

    Minulla ei ole jatkuvan kasvatuksen metsiä. Männiköihin on puulajista johtuen muita edullisia ratkaisuja. Rajut uudistushakkuut ja uudistamiset tehtiin pinta-alaverolla 20-30 vuotta sitten metsiä ostettaessa. Em. syystä metsäni ovat huomattavalta osin  nuoria ensiharvennusmetsiä, eikä jk:ta tarvitse kohdallani pohtia.

    Suurimmat taloudelliset hyödyt omassa metsätaloudessani ovat olleet verotuksen siirtymäkauden erikoisuudet, jotka yleensä mahdollistivat metsien hankkimisen. Metsien yleinen hintojen nousu, ja nyt tämä kuitupuun hinnannousu, joka on turvottanut nuorien puustojen arvoa vähintään kolmanneksen parissa vuodessa. Minulle metsätalous ei ole mikään ismi tai uskonasia, vaan normaalia taloudellista toimintaa, talouden lainalaisuuksien mukaan.

    Ei kai metsiä kukaan hanki, ellei ole niistä ja niiden hoidosta kiinnostunut. Reippaasti yli puolivuosisataa sitten olin jo talven metsänhakkuussa. Kaato ja katkonta tehtiin sentään jo moottorisahalla, mutta karsinta vielä kirveellä. Aina siitä lähtien metsässä mitä erilaisin tekeminen on ollut  ratkaisevan tärkeä henkireikä, aivan toisenlaisen työn vastapainona.

     

     

     

    Puuki 22.4.2024, 13:03

    Ei se niin  mene että korkea korkovaatimus johtaisi aina jk:een.  Riippuu kohteesta ; onko edellytyksiä jk:een. Usein ei ole mm. puustosta tai kasvupaikasta johtuen.  Eikä siihen ole ratkaisu koron nostaminen ainakaan.

    Prolongaamalla laskentakorolla nähdään heti miten kohteen puiden myyntihinnan ero vaikuttaa tulokseen jatkossa.

    Perko 22.4.2024, 13:04

    Metsäntoiminta  olisi kannattavinta keskitilavuudella 91 m3/ha. Jatkuvassa kasvatuksessa ei ole kiertoaikoja eikä ”kiertoajan kokonaiskasvua”. Ikäluokkajakauma on kasvun kannalta  pitämällä metsiköitä eniten ikäluokassa 25 (20–30 vuotta), jossa kasvu on kaikkein kiivainta. Seuraavaksi 30 vuodesta eteenpäin vaikuttaa arvokasvu. Jk metsässä ovat nuo taloudellista tuloksen molemmat elementit jatkuvasti toiminnassa. 70 m3 /ha ( 1550 €) propsimetsä kasvaa ja 10 vuodessa sillä  on nelinkertainen arvo  150 m3 tai enemmän sekä uudet taimet!    Jatkuva kasvatus mahdollistaa jatkuvan myynnin!

    mehtäukko 22.4.2024, 13:08

    RR…”Metsäni ovat Gla keppimetsiä, vai pitäisikö sanoa risukkoja, joiden suhteellinen arvokasvu  on kuitenkin  huomattava. Tähän kun lisätään ensiharvennuspuun melkein tuplaantunut kantohinta parissa kolmessa vuodessa ja pohjineen myynnistä (vieralle) syntyvä huomattava veroseuraamus, niin joudun niiden kanssas odottamaan valittettavasti loppuani. Tähän kun vielä lisätään meillä omituinen, ei metsänhoitoon kannustava,  sukupolvenvaihdosmahdollisuus… !!”

    Kun noin on, onhan siinä sulattelua, sillä kirjoitusten perusteella aukkoja ei ole ollut varaa uudistaa kun killingit ovat huvenneet savuna jonnekkin. Metsätalous on kuten tiedettyä pitkäjänteistä toimintaa, ja varoittavat esimerkit toivottavasti kavahduttavat palstan uusia tavaajia.

    No joo, ylihuomenna täytyy tiirata puukauppatarjousta. Kerran harvennettu ostopalstan 54v kuusikko, ppa 32, lpm 22, kesäkorjuu…

    Visakallo Visakallo 22.4.2024, 13:13

    Vielä kun Perko kerrot, miten käytännössä pidät sen jk-metsän tuossa noin tuottavassa kuosissa, niin teet minusta uudelleen jk-apostolin!

    MJO 22.4.2024, 15:16

    Ikäluokkajakauma on kasvun kannalta  pitämällä metsiköitä eniten ikäluokassa 25 (20–30 vuotta), jossa kasvu on kaikkein kiivainta.

    Jk-metsissä 25v ikäiset puut saattavat olla jo pari metristä

    suorittava porras suorittava porras 22.4.2024, 15:25

    Tahtoo kulua 40:kin vuotta kahden metrin pituiden saavuttamiseen peitteisissä olosuhteissa jk-tiloilla. Tätä”saavutusta” sitten mieluusti siirretään koskevaksi myös jaksollisia metsiä ,vaikka nopeimmat tekevät siinä vaiheessa jaksollisessa jo toista harvennusta.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 22.4.2024, 15:33

    On siinä kauhia tuo ero. Jaksoollisesta sanoovat notta ”jos ei kolmessa vuoressa istuutuksesta ole 5-metriisiä niin jotain on pahasti vijalla”.

    L

    Rukopiikki 22.4.2024, 15:40

    Liian pienet ojat tai pitäs tuhkaa laittaa tahi kovasti typpeä. Voipi se olla poorinki puutos.

Esillä 10 vastausta, 9,991 - 10,000 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 999 1 000 1 001 … 1 537 1 538 1 539