Kiitos RR – tuo selittääkin paljon. En tietenkään väitä että metsäekonomia olisi väärässä vaan väitän että jokainen metsänomistaja käyttää päätöksenteossaan hyväksi muutakin tietoa kuin metsäekonomiaa. Jatkuva kasvatus vs. jaksollinen on monimutkainen päätöstehtävä jossa pitää huomioida muutakin kuin kasvupaikka, puusto nyt ja korko.

”Saattaa olla, että se ei oikein hyvin  korreloi ekonomian osaamista, että raivailee toisten metsiä tai että osaa ajaa moton lavetille jne. Siksi kukaan vakavasti otettava metsäekonomisti ei tietenkään tällaisella foorumilla  ala vänkäämään asiasta.”

Äläs nyt RR vähättele itseäsi.Kyllä me pidämme sinua vakavasti otettavana metsäekonomistina kaikesta huolimatta.

En menis moton puikkoihin, vaikka siitä maksettaisiin.

Matematiikka tai metsäekonomia on hienoa, että sitä ei voi kiistää kun laskemalla tulee yksi oikea vastaus. Kiistelyn kohde on jo aiemmin toteama, että onko ne arvot mitä sieltä metsästä otetaan oikeat. Ymmärrän kyllä, että useampi mikrotasolla varmasti onnistuu JK:ssa auttavasti ja saavuttaa hyvän tuoton. Mutta ne lähtöarvot aiheuttavat hankaluuden kun raivaaja, motomies, pyllistelijä jne. Huomaa et eihän ne asiat makrotasolla tapahdu niin ja kaiken sen jälkeen turhaa. Ymmärrän kyllä, että vakavasti otettava metsäekonomi ei täällä väittele kun ei varmasti riitä paukkuja ymmärtämään asioita, jotka todellisuudessa tapahtuvat metsässä. Kaiken kuitenkin pitäisi toimia niin, että ne kannattaa kun joka vaiheeseen on palkattu henkilö. Jaksollinen kasvatus toimii niin, se ei ole riippuvainen omasta puuhastelusta. Vähemmän vakavasti metsäekonomisti varmaan täällä voi kuitenkin vähän vängätä kun ovat jotain itse nähneet ja tehneet.

Sauli Valkonen taannoin vaati kemeraa myös jatkuvan kasvatuksen raivauksiin. Tavalla itsekin jo kiistetään että ei muka tarvitse raivata. Tälläsen JK metsän raivaamaminen on äärimmäisen vaikeaa viedä mihinkään kaavaan ja sehän romuttaisi koko yhtälön missä kulut on keskiössä.

Juuri sitä minä Jovain tarkoitinkin. Ilman metsäteollisuutta sellaista itsenäistä valtiota kuin Suomi tuskin olisi nyt olemassa.

Juuri näin.  1860- ja 70-luvuilla käynnistynyt sahaboomi toi Suomeen pääomia.  Kun sitten kuiduttava teollisuus käynnistyi 1800-luvun lopulla, käytettiin vielä tuontikoneita ja laitteita.  Olivat kovia päättäjiä, kun saivat hankittua niin paljon tietotaitoa, että pystyi aloittamaan oman teknologiateollisuuden.

Metsästä saaduilla pääomilla ja metsäteollisuuslaitteiden valmistuksessa opitulla teknologialla pystyttiin käynnistämään myös oma asetuotanto, mikä oli ratkaiseva sadan lopputuloksen kannalta.  Ilman Tampellan ja Valtion tykkitehtaan (nyt Valmet) ei hyökkäystä Tali-Ihantalassa olisi pystytty pysäyttämään.

Kyllä metsätalous on helppoa vaikkapa rakennusalaan verrattuna, jossa eläkkeeni hankin.  Siellä sitten oli monenlaista .  Hankalia asiakkaita, yllättäviä ongelmia, lakkoilevaa henkilökuntaa ym.

Metsässä on toisin.  Luonto tuo valmistuksessa tarvittavat aineet paikalle.  Aurinko huolehtii energiasta.  Prosessit ovat täysin automatisoituja.  Maan sisässä toimiva ”henkilökunta” tekee työ 24//ruokapalkalla.  Ei lakkoile, ei pidä lomia.

Kohteliaat yhtiön henkilöt käyvät hakemassa puut hyvään hintaan silloin, kun katson sen sopivaksi.  ”Tuotantolaitoksetkin” ovat kauniita.  Toista näin  hienoa taloudellista toimintaa kuin metsätalous ei voi olla.