Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Viewing 10 replies - 1,161 through 1,170 (of 10,637 total)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Rane

    ”Mitä ovat ne menetelmät joilla tuottavuus on reilusti plussalla ja vältetään 50 vuoden rahaton kärvistely? ”

    Pukkalan ja Kujalan Arvometsä-metsänhoitoyrityksen käytännön esimerkin mukaan yksi tämmöinen menetelmä on siemenpuuasentoon hakkaaminen ja äestys+konekylvö.Lisäksi ensiharvennusten tekeminen kunnolla.

    Gla

    Suorittavan kommenttiin vielä täydennys. Päätehakkuussa ei ole sellaista puumäärää, mihin on jaksollisessa totuttu. Lisäksi harvassa kasvaneen kuvion uudistaminen on työlästä, kun maaperä on saanut liikaa valoa ja siitähän heinikko tykkää. Vähän tuloja + paljon kuluja on tilanne, jossa voittajia saa etsiä.

    suorittava porras

    Muisuu mieleen vuosien takaa tv-ohjelma, jossa kritisoitiin voimakkaasti mhy:n toimintaa puukauppatilanteessa. Korjuupalvelu oli tehnyt tilalle aukon uuden emännän toiveiden vastaisesti. Lisäksi omistajan mielestä tukkisaanto oli liian alhainen. Kohde osoittautui näin ammattilaisen silmin jk-palstaksi ,joka oli edennyt mainitsemaani finaalivaiheeseen. Pappa oli harsinut aikansa ja isin tyttö nautti lopputuloksesta. Yksin energiapuukasasn päätyi tilalta noin 1000 mottia haapaa. Tässä vaiheessa tuskin kukaan ihmettelee alhaista tukkiosuutta ja ajautumista avohakkuuvaihtoehtoon. Tulot oli ”tehokkaasti” minimoitu ja lähitulevaisuuden kulut maksimoitu. Uusi kasvu on aika haastavaa saada aikaan noissa olosuhteissa. Syyllinen kaikkeen oli ohjelman perusteella mhy ,joka vain osoitti ,että ”keisari kulkee nakuna”.

    A.Jalkanen

    Kuusettumiseen liittyen. Eräs lukija kirjoitti FB-ryhmässä Metsäasiantuntijat kirjanpainajista näin:

    ”Lehtipuun tuoksun on todettu häiritsevän kirjanpainajan löytämistä kuusikoihin. Samoin kuin luonnossa usein, saalistaja tulee saaliin perässä, kirjanpainajan tappamiin kuusiin alkaa ilmestyä niiden luontaisia vihollisia. Kerroksellisuus hillitsee maan pinnan lämpenemistä, mistä kirjanpainaja ei tykkää.”

    Kirjanpainajariski siis sekä kasvaa (kuusettuminen eli lehtipuun osuuden väheneminen) että alenee (maan varjoisuus) jatkuvassa kasvatuksessa. Mitä lie sitten näiden nettovaikutus?

    R.Ranta

    Aikaisennmin paperisissa metsäsuunnitelmissa oli kuva, jossa oli eri kehitysvaiheissa olevien kuvioiden  optimaaliset määrät. Alla oli teksti, että saat parhaan tuoton metsistäsi, kun kehitysluokkajkakauma on kuvion mukainen. Valitettavasti tuo oli pötyä! On itsensä pettämistä, jos kuvittelee, että toisen kuvion tuotolla voi peittää toisen kuvion tappiota.

    Ottaisiko Suorittva lahjaksi vastaan keskimääräistä suomalaista aukkoa, jos se pitäisi pitää vähintään seuraavat 100 vuotta ja hoitaa sitä kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. Ainakin teoriassa se nyt on jopa taloudellisesti hyvinkin perusteltua, kun reaalikorko on negatiivinen. Mutta antaisko pankki lainaa kymmeniksi vuosiksi metsänhoitokuluihin tuossa tilanteessa ellei muuta vakuutta olisi – epäilen. Kuluneen sadan vuoden aikana tilanteet ovat kokeneet valtavia mullistuksia.

    Sinun teoriassa kuusettumisessa  Gla on varmasti paljon totta. Ja siinä, että jatkuvaa kasvatusta muaellen voi jatkaa kiertyoaikaa jopa perustellusti, mutta että pitkällä aikavälilla se johtaa avohakuuseen.

    Tilanne on minusta nyt sen kaltainen, että tuntuu (mutu) mahdottomalta antaa edes valistunutta arvausta siitä,  missä mennään 50 – 100 vuoden kuluttua. Se tekee pitkän tähtäyksen päätöksenteon varsin haasteelliseksi.

    Siksi se, kuinka nyt pitäisi toimia, ei perustu tietoon. Siksikin on syytä varovaisuuteen ehdottomien kantojen suhteen.

     

    mehtäukko

    R.Rannan tulkinta kuvioluokkajakauman kuvan tulkinnasta on ”pötyä”. Ja mitä hittoa varten sottaillaan 100:n vuoden periodeja??! Aivan utopiaa.

    Hoidetaan ne metsät parhaan tiedon,kokemuksen ja tutk.tulosten mukaan aikansa, ja sillä siisti.

    A.Jalkanen

    Kehitysluokkien tavoitejakaumalla taidettiin pyrkiä tasaisiin kestäviin hakkuisiin. Se on totta, että talouspuoli jäi vähemmälle silloisessa metsäneuvonnassa.

    Jovain

    On hyviä kokemuksia jostain 70-luvulta, kun rauhoitettuja metsiä hoidettiin kuntoon. Tehtiin puhdistushakkuita, joille vaihtoehtona oli avohakkuu ja metsänviljely.

    Vielä siihen aikaan oli metsän ylemmässä johdossa ymmärrystä edelleen kasvatukselle. Hyvä niin ja myöhemmät vuodet ovat sen paremmuuden osoittaneet. Näin tehtiin ja monessa kohtaa oli tarve myös avohakkuulle ja metsän viljelylle.

    Keskustelu metsänhoidosta on omituista. Väitetään tiukkaan metsänhoidon paremmuutta ja osoitetaan laskelmilla ja kuvitteellisilla tulonsiirroilla jaksottaisen paremmuutta. Viitataan jopa turhiin harveikkoihin, kysymys voi olla myös poliittisesta ristivedosta. Trollaaminen on muodissa tällä hetkellä.

    Gla

    ”Tilanne on minusta nyt sen kaltainen, että tuntuu (mutu) mahdottomalta antaa edes valistunutta arvausta siitä,  missä mennään 50 – 100 vuoden kuluttua. Se tekee pitkän tähtäyksen päätöksenteon varsin haasteelliseksi.”

    Päätöksiä pitää silti tehdä ja kun karsitaan biologiset mahdottomuudet, ollaan jo pitkällä.

    Puuki

    ”50 vuoden kärvistely ” ilman metsätuloja ei pidä paikkaansa kuin hyvin harvoin ja syyt on yleensä silloin siinä, että metsäkuvio on jätetty heitteille tai kasvaa kitumaalla tms.     Ilmaston lämpeneminen lisää männikön ja lehtipuun kasvatuksen tärkeyttä ja puhtaita kuusikoita pitää koettaa välttää.  Samoin liian usein toistuvia harvennuksia/harsintoja tulee välttää.   Näillä näkymin jk on erityisen huono yleistapa koska pitäisi saada esim. lehtipuusekoitus (mieluusti 1 lehtipuusukupolvi kasvatettua välissä) aikaiseksi juurikääpäkuusikoissa ja harvennuskertoja entistä vähemmäksi.

    Harveikon teko on turhaa rahan ja ajan haaskausta, jos se tehdään esim. väärälle kasvupaikalle liian tuuliselle paikalle jossa puut ei pysy pystyssä .    Kuvitteellisia tulonssiirtoja on  Jovainin omissa ihmelaskelmissa alv:en palautuksista .    Kustannusvertailut joita tehdään jk:n ja tasaikäisen metsän kesken on suht. helppo todeta paikkansapitäviksi tai sitten tavalla tai toisella manipuloiduiksi johonkin suuntaan.    Kokonaiskäsitys metsänhoidosta puuttuu, jos kuvitellaan jonkin tietyn metsänhoitotavan /uudistusketjun tms. olevan aina paras ja sopivin joka paikkaan. Harva  semmosta nykyään esittääkään. (Korkeintaan joku metsäalan ulkopuolista  tahoa edustava lobbari)  .

Viewing 10 replies - 1,161 through 1,170 (of 10,637 total)