Se, että kerroksellisessa metsässä maan pinta olisi viileämpi kuin sankassa jaksollisen kasvatuksen kuusikossa on kyllä vahvalla mutulla täyttä puppua. Viileintä on siellä mihin aurinko pääsee vähemmän. Sen luulisi olevan jo tutkimattakin selvää.

En tiedä, mikä on tässä totuus.  Yksi varma totuus lienee kuitenkin, että maan lämpötilan lisääntyminen lisää puiden  kasvua.

Onko se niin päin että kirjanpainaja tykkää lämpimästä maasta, kun esimerkiksi aukon reunapuut ovat alttiita sen tuhoille.

Kurki: Jos kymmenien vuosien kasvatuksella R.R.tienaa euron on pareen olla vähemmän murheissaan noista hengen tuotoksista. Minä sentään lupaan euron joka vuodesta!

Mehtäukko saat kommentoida aivan vapaasti – en millän muotoa pahoita sillä mieltäni.  Minä vain  en enää kommentoi sinun juttujasi. Sama koskee jess h-valtaa myös sinua. En näe meidän välisessä ajatustenvaihdossa mitään mieltä.

Metsänhoidossa omasta mielestäni Visa en läheskään niin hyvin kuin sinä ja moni muu täällä kirjoittava. Niinkuin sinä ja minäkin metsänhoidon ymmärrämme. Hoidan toki minäkin, ja panostus voisi olla isompikin.  Taloudellisesti olen toki ainakin omasta mielestäni onnistunut melko hyvin. Omistusaika 20-30 vuotta, Nettotulos verojen jälkeen n.  2 x ostohinta ja metsien arvo nyt n. 2 x euroina sen,  mitä ne  ostettaessa  olivat markkoina. Toki olosuhteetkin ovat olleet poikkeukselliset – ns. pöljäntuuria, kun en metsänhoidosta mitään ymmärrä.

Minä hakkasin kuusta sisältävän 03 metsän juurikäävän takia ja uudistin sen männylle. Yhtälö on haastava. Hyväkasvuinen ja periaatteessa laadultaan ok kuvio, jossa lahoa. Pientä epätasaisuutta myrskytuhojen takia. Ei raivaustarvetta eli ei hoidon kustannuksia. Uusi taimikko, joka herkästi heinittyvällä maalla vaatii työtä ja mänty lisäksi hirvieläinten torjuntaa. Faktaa en paperille tuosta kokonaisuudesta saanut, joten pitkälti tunnepohjalta päätöksen tein. Varmaa vain se, että jk ei olisi toiminut. Myrskyn tekemässä pienaukossa kasvoi heinää, muualla paikoin pieniä kuusentaimia (jostain syystä kaikki alle 0,5 m). Toivottavasti tuli korvattua siat lehmillä.

Ajatus kirjanpainajasta on kiinnostava, mutta lähteenä on nyt tuntemattomaksi jääneen kaverin fb-kirjoitus. Kylmyys on uskottava peruste, mutta harva jk-metsä ei lievästä alikasvoksesta huolimatta ole kylmä. Tiheä kuusikko on kylmä, mutta siellä kai riski on varttuneista kuusista johtuen suurin. Sekapuuston vaikutuksesta ei liene faktaa?