Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 13,821 - 13,830 (kaikkiaan 14,874)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • PenttiAKHakkinen

    Näyttäisi siltä, että Perkolla on aivan oikeita periaatteita jk ssa.
    Minä ”kalastan” optimia, koska kun sen tietää niin voi tehdä erinäisiä päätöksiä. Voi joutua esim raivauksia tekemään, ehkä istutuksia tai pienaukon.

    Se mikä minua on koko ajan johtanut harhaan, on että väitetään tehtävän hakkuita tasaisin väliajoin. Silläkin periaatteella näytti löytyvän jonkinlainen optimi. Suunnilleen samaa tasoa kasvu kuin jaksollisessa. Mutta isoja puita olisi pitänyt poistaa juuri kun olivat parhaassa kasvussa 500-600 litraisena. En jatkanut laskentaa. Tuli kyllä mieleeni, että Arvometsä käyttää tätä systeemiä.

    Perkon vinkeillä saatan yrittää vielä miettiä asiaa. Ongelmia laskentaan aiheuttaa noiden isojen puiden kasvun optimointi.

    Visakallo Visakallo

    Kyllähän noita optimointeja ja mallinnuksia on hyvä pyöritellä tietokoneen näytöllä, mutta minkähän laista jälkeä mahtaa syntyä, kun niitä 60-90 isoa puuta hehtaarilla aletaan rojautella sen nuoremman puuston sekaan? Niissä kun on siinä vaiheessa jo melkoiset latvukset. Tosin luonto on saattanut jo tehdä niille puille omat ratkaisunsa…

    mehtäukko

    Perkolainenhan on väittänyt 8 vuodenkin välein jk:n hakkuitaan. Kun edes kunnolla elpyvillä jaksollisen puilla sellaiseen sadonkorjuuseen ei ole aihetta, kuinka riutuvilla jk:n puilla?

    Koko keskustelu on onttoa ja tyhjänpäiväistä kerta toisensa jälkeen, sillä mihinkään jk-väitökseen ei vaan löydy puoltavaa ratkaisua.

    Nostokoukku

    Onko mitään järkeä jatkaa onttoa ja tyhjänpäiväistä keskustelua? Ratkaisua yritetään vain sinnikkäästi löytää.

    Jovain Jovain

    On niistä tuloksista kerrottu, sokeus tuloksille voi olla se päällimmäinen ja periaatteellinen vastustaminen hyväksyä vaihtoehtoista hoitomuotoa. Tuskin kannattaa ramatisoida jk hakkuitakaan, ei ne ole sen kummallisempia kuin jaksottaisen hakkuut. Myös jaksottaisessa on varottava jäävää puustoa ja korjuuvaurioita tulee, jos on huolimaton ja ammattitaidossa on puutteita. On suojeltava taimistoja ja nuorta metsää myös jaksottaisessa. Tuskin näiden hoitomuotojen välillä on mainittavaa eroa, ainakin omassa toiminnassa olivat päällekkäistä toimintaa.   Täällä vierastetaan jatkuvaa kasvatusta ja suorastaan torjutaan, ohjattu ja optimoitu jatkuva kasvatus. Siitäkin on kerrottu, Perko omistaan ja kuten Arvo Kettunen käytännön tuloksilla ja taulukoilla. On kerrottu moninkertaisista tuloksista jaksottaiseen verrattuna.

    Puu Hastelija

    On suojeltava taimistoja ja nuorta metsää myös jaksottaisessa.

    Eli mitään eroavaisuutta ei ole, kun näitä mahtavia 2-4m3 puita kaadellaan 8v välein palstalla, jossa pitäisi olla myös taimet, nuori metsä ja varttunut metsä – josta taas 8v kuluttua hakataan pelkkää tukkia 6mm vuosilustoilla.

    Verrattuna tilannetta,  jossa ensiharvennus tehdään  n. 120l tasakokoisessa puustossa, jossa ei tarvitse pelätä,  että kaatuva puu murskaa tulevan puusukupolven ja tulevat tuotot.

    mehtäukko

    ”..Ratkaisua yritetään vain sinnikkäästi löytää…”

    Me muutamat olemme esittäneet keskusteluun asioita, joita kaksoset eivät ole pystyneet kumoamaan eikä vastaamaan. Eikö n-koukku erota keskustelussa kahden tyypin sekasortoista kiemurtelemista asiassa, jota yrittävät ajaa hyväksyttäväksi?

    Kuten tuo Puu Hastelijan kommentti: kirjoita nyt sinä missä on totuus?

    konstapylkkerö2

    On se kumma, kun vastustetaan vaikka tiedossa olisi moninkertaiset tulokset tasaikäiseen verrattuna.   Miten sopii Luken tulokset 15-30% heikommasta keskikasvusta tuohon moninkertaiseen tulokseen skenaarioon ? Ei mitenkään.   Jk-hemmot on itse pilanneet ylioptimistisella mainostuksellaan jk:n maineen. Kukaan metsäasioista jotain tietävä ei usko tuommosia haihattelijoita.

    suorittava porras suorittava porras

    Edellä mainittiin 2- 4:n motin puiden kaatamisesta aiheutuvat vauriot. Pitää myös miettiä sitä ,kauanko kestää ,kun1,5 metriä pitkä aluskasvoksena juronut taimi (ikä 40v tai yli ) kasvaa 2- 4 motin tilavuuteen. Vastaus on ,että 200-250 vuotta ,mikäli puu onnistuu  pysymään pystyssä tuon ajan. Tiliväli on aika pitkä yksittäisen rungon kohdalla. Jaksottaisella tavalla kasvatettuna puu kehittyy edellä mainittuihin mittoihin alle sadassa vuodessa. Normaali hakkuukypsyys ( 1m3/ runko) saavutetaan 50-60 vuodessa. Tuossa ajassa hehtaarilta on korjattu puuta harvennukset mukaan lukien 500-700m3. Nämä lukemat jäävät jk:n kohdalla kaukaisiksi haaveiksi…käytännössä.

    Jovain Jovain

    Puuston ikä ei ole kriteeri jatkuvassa kasvatuksessa, kriteerit ovat puustopääomissa ja niiden tuotossa. Ovat vertailukelpoisia tavan metsiin verrattuna ja jopa moninkertaisia. Korjuun kannalta jatkuvan kasvatuksen metsät ovat harvempia, on siellä tilaa myös korjuulle.

Esillä 10 vastausta, 13,821 - 13,830 (kaikkiaan 14,874)