› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 13,831 - 13,840 (kaikkiaan 14,874)
1 2 3 … 1 383 1 384 1 385 … 1 486 1 487 1 488

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 11.3.2025, 13:30

    Vielä on jäänyt epäselväksi mikä jk:ssa on moninkertainen: harmitus, vajaatuottoisuus, tuotos kuutioina, tulot euroina vai kannattavuus prosentteina.

    PTT:n julkaisu vuodelta 2014 kannattavuusvertailuista: METSÄTALOUDEN TALOUDELLINEN TULOS ERI KASVATUSTAVOISSA

    http://www.ptt.fi/wp-content/uploads/media/liitteet/tp164.pdf

    Miksi hakkuuta suunniteltaessa tarvitaan relaskooppia? Se johtuu siitä että metsälaissa määritellään uudistamisraja pohjapinta-alana. Hakkuu pitää siis suunnitella niin, että puita jää jk-hakkuussa enemmän metsään kuin on uudistamishakkuun raja.

    Käytännön ohjeita toteutukseen.

    Sauli Valkosen ym. kirjasta: Poiminta- ja pienaukkohakkuut. Siinä neuvotaan mittaamaan runkolukusarja ympyräkoealalta, jonka jälkeen tiedetään kuinka paljon ja kuinka suuria puita voidaan poistaa.

    Timo Pukkalan ym. kirjasta Metsän jatkuva kasvatus löytyy runkolukusarjoja eri puulajeille ja kasvupaikoille. Laitoin blogiin esimerkin; kuvat suurenevat kun niitä klikkaa. Jäävien puiden määrät on taulukossa esitetty ilmeisesti kahdella tavalla, 5 cm läpimittaluokissa ja 10 cm luokissa.

    http://www.metsanomistaja.blogspot.com

    Rukopiikki 11.3.2025, 13:53

    Ihmetyttää tuo että miksi niitä vaaditaan jäämään enemmän kuin uudistamishakkuun raja jos pieniä taimia on tarpeeksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.3.2025, 14:09

    Raja lienee Rukopiikki hallinnollinen: johonkin piti vetää raja kasvatus- ja uudistushakkuulle.

    Pentti voisi tsiikailla Pukkalan näkemyksiä puuston määrästä tai ehkä jo luitkin?

    http://www.blogs.uef.fi/forest-issues/2024/02/15/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta/

    Visakallo Visakallo 11.3.2025, 14:58

    Jovain: ”Korjuun kannalta jatkuvan kasvatuksen metsät ovat harvempia, on siellä tilaa myös korjuulle.”

    Jahas, mitenköhän niin harvasta metsästä otetaan sellaisia hakkuumääriä kuin Perko on täällä esitellyt? Tuommoinen harva metsä antaa kyllä hyviä tuottoprosentteja, mutta vähän euroja. Miksi jk-ihmiset puhutte koko ajan toisianne ja itseännekin ristiin?

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 11.3.2025, 15:48

    Pitäsi kuitenkin pysyä asiallisessa kielenkäytössä ja välttää alatyylisiä. ilmaisuja toisen kirjoituksista.

    Leena.

    eilinen. 30-15.
    tänpäiväänen. tähänasti 10-5.

     

    Puu Hastelija 11.3.2025, 16:10

    Niin se Leena vaan näkyy piikkikoroillaan sotkeneen isoja saappaita, että on kirjoitus tuulivoimasta kadonnut. Kyllä tällä palstalla sana on vapaa,  toisten vaan vapaampi kuin toisten. Ei kaikkien itsetunto kestä, nähty on.

    Husq165R 11.3.2025, 16:18

    Eliitti ei siedä yhtään ”hetkauttamista”.

    PenttiAKHakkinen 11.3.2025, 18:04

    Anneli ehdottaa tuolla luettavaksi prof Pukkalan blogitekstiä.

    Kirjoitus näyttää olevan taattua Pukkalaa. Siis pääosin huuhaata.

    Nostaisin esiin kaksi asiaa.

    Pukkala tarkastelee asioita dynaamisen tasapainon oletuksella. Kun kyseessä on metsätaloussuunnitelmat niin se on sallittua vain jos maapohjan kasvupotentiaali on täysin käytössä. Kehitysluokkajakaumista sen saa selville.

    Pukkala olettaa vakiosuuruiset vuosihakkuut. Metsätaloussuunnitelmassa se on sallittu 50 vuodeksi vain jos vuosikasvu on samansuuruinen. Otetaan tarkasteluun Pukkalan tarkastelema puustoisin alue 221 m3/ha. Tuollainen puusto tarkoittaa n 12 m3/ha vuosikasvua. Kuusiuskovalla näytti olleen, joten hän voisi yrittää laskea hakkuudatasta kiertoajan keskimääräisen puuston. Kun kyseessä on metsätaloussuunnitelma niin siellä tulisi antaa hakkuusuositukset, joilla voidaan saavuttaa optimi kehitysluokkajakauma 25-30-30-15 ja tuota kasvua vastaava puusto n 180 m3/ha.

    Mitä tästä opimme: Pukkalalta ei kannata ainakaan metsätaloussuunnitelmaa tilata.

    Jovain Jovain 11.3.2025, 19:46

    Visa: Ei se jää kiinni puustopääomien puutteesta, puustopääomat ovat harvemmassa metsässäkin ja hyvin jää tilaa korjuulle ja metsänhoidolle.   ”Moninkertainen” tuli Arvo Kettusen tuloksista, kun hän vertaa metsänhoitoaan avohakkuisiin.

    suorittava porras suorittava porras 11.3.2025, 19:51

    Äläpä sävellä. Tuos jäi puoleen.

Esillä 10 vastausta, 13,831 - 13,840 (kaikkiaan 14,874)
1 2 3 … 1 383 1 384 1 385 … 1 486 1 487 1 488