› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 13,871 - 13,880 (kaikkiaan 14,269)
1 2 3 … 1 387 1 388 1 389 … 1 425 1 426 1 427

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • PenttiAKHakkinen 12.3.2025, 18:34

    Anneli laittoi Pukkalan jk n runkolukusarjoja nähtäväksi.

    Aika optimistinen oli alikasvosjatkumo. Ja ristiriitainen väittämään, että raivaussahaa ei tarvitsisi.

    Minä taitaisin tehdä tuollaiseen metsään kaksi 50 m3 ylispuuhakkuuta  ja hoitaa lopun puuston jaksollisen menetelmällä. Saattaisi jopa käydä, että päätehakkuuvaiheessa alla olisi täysitiheä alikasvos. Sen voisi jättää kasvamaan.

    Jovain Jovain 12.3.2025, 21:49

    PPA – 8, jäävä puusto 50 (49), poistuma 2/3,  alittaa jo uudistamisen rajan. Ovat suositusten mukaisia ja estoitta tarjoillaan jk metsäksi. Arvo Kettusen 2 mm lustolla on vaatimaton, siihen nähden, mitä täällä kiertoajan tuottoina tarjoillaan. Ehkä Suomenselän olosuhteet eivät ole riittävät, rinnastettavissa etelän lihavan tuoton alueisiin. Joissa 600-700  motin tuottoihin päästään jaksottaisen metsissä, mutta niin päästään myös jk metsissä.

    Visakallo Visakallo 13.3.2025, 07:15

    Jovain: ”Ehkä Suomenselän olosuhteet eivät ole riittävät, rinnastettavissa etelän lihavan tuoton alueisiin. Joissa 600-700  motin tuottoihin päästään jaksottaisen metsissä, mutta niin päästään myös jk metsissä.”

    Ei tietenkään ole rinnastettavissa, mutta jostain syystä jk-markkinoinnissa jaksollisen kasvutulokset onkin poimittu valtakunnan surkeimmista kolkista. Esim. ensiharvennuskin vasta 60 vuoden iässä!!

    Meillä  keväällä 1957 istutetun ja kesällä 2023 päätehakatun kuusikon 66 vuoden kiertoajan kokonaistuotto ainespuuta oli 860 M3, eli 13 mottia/v. Tähän päälle tuli päätehakkuun latvusmassa ja kannot. Keväällä 2024 alue istutettiin rauduskoivulle, eli ensiharvennus on vuonna 2036. 2. harvennus 2046, 3. harvennus 2056, ja päätehakkuu 2066.

    Voidaan siis sanoa, että jaksollinen kasvatus on metsän parasta jatkuvaa kasvatusta. Siinä jää jk-puheet ja mallinnukset toiseksi!

    Jovain Jovain 13.3.2025, 08:05

    Höpö höpo, ei jaksottaisen tuloksista, mutta asennoitumisestasi metsänhoitoon. Voisin kirjoitella vastaavia mallinnuksia jk:sta ja ihan niillä tiedoilla ja omista kokemuksista, mitä täällä on esitetty.   Palataan ensi viikolla. Puhdasoppisen jaksottaisen metsänhoidon mallinnukset eivät ole jatkuvaa kasvatusta.

    Perko 13.3.2025, 08:56

    Kuvissanne esittelette pääasiassa raivaussahalla hävitettyjä, umpeen kasvaneita metsiä, jotka ovat parhaimmillaan. Selitykseksi annatte ”myyntiin 20 vuoden kuluttua”.  Niissä on näytöt  työn sankaruudesta olemattomalla tulolla, eikä siitä mainita.

    T. Pukkala on päivittänyt tuotantometsien luvut, jotka poikkeavat puistometsien luvuista.  Jaksollisen metsän jämiin kokoluokkia voidaan määrittää vain sen alueella kasvavista puista. On kummallista, että jotkut kirjoittajat näyttävät kiusaantuneilta ja rakentavat yrityksensä tulot jonnekin 80–100 vuoden päähän. Tällainen systeemi ei tuota edes verottajalle merkittäviä tuloja. Siitä on verottajan pitkäaikaisettilastot.

    Olisi mukavampaa, jos euroja virtaisi tilille jatkuvasti ja niitä riittäisi myös välittömään käyttöön? Miusta on paljon mukavampaa matkustaa rahan kuin sahojen ja viikatteiden kanssa. Lisäksi bensan haju ja tyhjät akut eivät tee reissusta miellyttävää pilaavat jopa fiiliksen. Junissa on makuuvaunut, viihtyisät ravintolat, eikä räntä tipu niskaan.

    suorittava porras suorittava porras 13.3.2025, 09:12

    Korjataanpa hieman asetuksia. Jaksollisessa menetelmässä puu on korjuukypsä 50-60 vuoden iässä. Jatkuvassa pitkästä taimivaiheesta ( 40-50v) johtuen vasta 100-120- vuotiaana. Näin, mikäli vaha puu on kestänyt tuulet ja biologisesti iäkkäänä hyönteisten hyökkäykset. Poistettavia runkoja löytyy myös jaksollisen hehtaarilta tuplaten verrattuna jatkuvan runkomääriin.

    Luontaisessa uudistamisessa jaksollisen metsänkasvatuksen puolella uudistaminen onnistuu 60%:n todennäköisyydellä. Istuttamalla tai kylvämällä uudistusalat onnistuvat lähes 100 %:sti. Jatkuvassa taimettuminen on huomattavasti epävarmempaa verrattuna suotuisissa olosuhteissa käytettyyn jaksollisen luontaiseen uudistamiseen ja onnistumis-% jää alle puoleen.

    Joka tykkää jännityksestä, yllätyksistä ja jolle toiminnan kannattavuus on merkityksetöntä , valitkoon kernaasti jk:n!

    Perko 13.3.2025, 13:36

    ”Jatkuvassa taimettuminen on huomattavasti epävarmempaa verrattuna suotuisissa olosuhteissa käytettyyn jaksollisen luontaiseen uudistamiseen ja onnistumis-% jää alle puoleen.”

    Tuo  on kun jaksollisen säännöillä yrittää eri-ikäismetsää. Jk  kylvää siementä joka vuosi, se  on satoja kertoja  jo yritetty ajaa luuhun.   Jk systeemissä ei ole loppuunmyyntiä  eikä aukkojen hoitoja!   Metsiemme  x-viisaat  eivät omaksu muuta jos kerran on puhallettu  täyteen aukkojen hoito-ohjeilla.

    suorittava porras suorittava porras 13.3.2025, 13:48

    On täysin kaksi eri asiaa ,kun puut tuottavat siementä (ei läheskään joka vuosi) ja se , onnistuvatko siemenet itämään. Ainoa varma ,mikä itää ,on heinä. Se tuhoaa terhakkaimmankin sirkkataimen muokkaamattomassa maassa.

    Jos on tavoitteena ,että puut eivät vähene ,on jatkuvassakin tehtävä täydennysistutuksia ja joissakin taimettumiselle suotuisissa paikoissa raivattava liiat pois. Pahuksen hankalaksi homma kuitenkin muodostuu ,kun kaikki on levällään ,kun jokisen eväät. Raivuria ja taimisäkkejä saa kanniskella pitkiä matkoja paikasta toiseen siirryttäessä hajallaan olevien kohteiden välillä. Toimenpiteiden vaikutuksen seurantakin on varsin haastavaa.

    Jk:ssa poistetun puun tilalle syntyy toinen hyvin hitaalla aikataululla ja joskus ei lainkaan . Tämän myötä puustopääoma hiipuu vähitellen olemattomiin. Näin tapahtuu käytännössä lähes aina , vaikka simulointien tuloksilla tätä tosiasiaa yritetään muuttaa muuksi.

    konstapylkkerö2 13.3.2025, 14:30

    Ei pelkkä siementen kylväytyminen auta, kun kunnollisia taimettumiskohtia ei ole. Lisäksi luontaisesti syntyneistä kuusen taimikoista suurin osa on juurikäävän saastuttamia.

    Valehtelevat jk-kaksoset jaksaa valehdella muka hyvistä tuotoista joita ei ole kuin poikkeustapauksissa.

    140ärrä 13.3.2025, 14:41

    Anneli laittoi Pukkalan jk n runkolukusarjoja nähtäväksi.

    Aika optimistinen oli alikasvosjatkumo. Ja ristiriitainen väittämään, että raivaussahaa ei tarvitsisi.

    Tämä on se jatkuvan kasvatuksen suuri mysteeri: Taimia tulee toki luonnostaan, mutta ei mitä tahansa taimia, vaan ainoastaan kasvatettavien puiden taimia. Ei pihlajaa, ei leppää, ei pajua, tuomesta puhumattakaan.

     

Esillä 10 vastausta, 13,871 - 13,880 (kaikkiaan 14,269)
1 2 3 … 1 387 1 388 1 389 … 1 425 1 426 1 427