Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 14,755 vastausta, 142 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 21 tuntia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 14,591 - 14,600 (kaikkiaan 14,755)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    MT   ”Tutkittua; Alikasvoskuusien paksuuskasvu oli 3–4 vuoden kuluttua poimintahakkuusta jopa 200–300 prosenttia suurempaa kuin hakkaamattomilla koealoilla.
    Valtapuiden paksuuskasvu lisääntyi samalla ajanjaksolla 50–100 prosenttia. Vaikka valtapuut kasvoivat enemmän, alikasvoskuusien suhteellinen kasvu oli suurempaa.”
    Poimintahakkuista uutta tietoa: alikasvoskuuset kasvavatkin odotettua nopeammin – Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

    Ojitettujen turvemaiden hakkuista ällistyttävä tutkimustulos – Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Oli myös Metsäuutisissa (tässä lehdessä).

    mehtäukko

    Ellei taimia tule eikä ole tasaisesti ja täystiheästi tarkoituksenmukaiset yhtenäiset alat, kasvu saa olla vaikka 1000 prosenttia hyödyttämättä ketään.

    Perko

    Onko Ukko nähnyt paljaaksi hakatulta jälleen painajaisunia?  Nuokin ongelmat tulisi ottaa Metkan korvausten joukkoon, levoton vanhuus kaiken päälle.

    Perko

    A J  , en huomannut  täällä siitä kommentointia.  On hyväksi kerrata uutistenarvoiset jutut  etenkin väärientietojen korjaukset. Matematiikkakin on kummallinen ; 1000%  kasvukin on nollasta startaten aukossa edelleen kotvasen nolla.  Verraten sitä nollatilannetta kohtalaiseen taimikkoon, nuorenpuuston  ja varjostavaan 190 tukkipuuhun  kasvu on ääretön!  Semmoinen jokakesäinen ikiliikkuja!!

    mehtäukko

    Mitä horiset?

    Kun on käytännössä prof. Kärkkäisen malli jossa ajokoneen viedessä viimeistä kuormaa kaivinkone ajaa leimikolle, saat kertoa kauhukuviasi Jojovainille. Valvokaa vartiotornissanne porukalla.

    Perko

    Kaivinkoneiden tuotanto on toinen kulutussatu Ukon kirjasta !  Käytännössä prof. Kärkkäinen  ei ole laskumerkeillä julkaissut  kehitystä pätkääkään.  Vai onko  näyttöä?

    mehtäukko

    Perkolaiselle se ja sama, kun edes lukutaito ja ymmärrys ei riitä mihinkään.

    Jovain Jovain

    Niin se vaan harsintajulkilauma annettiin. Määrämittaan harsinta eli metsien pilaaminen kiellettiin. Tuskin sen aikaisia määrämittaan harsittuja metsiä voidaan verrata tämän päivän  metsiin. Huonosti kelpaa perusteluksi hoitomuodon heikkoudesta. Nykyiset  jk metsät ovat jaksottaisen, tasarakenteisen metsiin verrattavia. Eivät jätemetsiä, joita aikanaan määrämittaharsinnan seurauksena tehtiin. Se on väärää informaatiota, jos nykyisiä peitteisen metsiä verrataan sen aikaisiin jätemetsiin, tai raiskioiksi, pusikoiksi tmv. mitä näitä vertauksia onkaan. Vanhoista ilmakuvista pääsee nyt vertaamaan.

    mehtäukko

    Foorumilla on usein tuotu esille, kuinka niitä rääseiköitä on uudistettu viljellen puustoisiksi metsiksi. Jos sitä rääseikkötaloutta olisi jatkettu tänne saakka, puunjalostuslaitoksia olisi vain muutama.

    1933 kasvu on ollut 46 milj. m3, ja nykyisin 103 miljoonaa kokonaispuuston ollessa yli 2,5 miljardia mottia. Kaikki jaksollisen ansiota.  Jojon on turha toistella hoitomuotojen heikkouksista muutoin kuin että jk on samaa tuhon tietä.

Esillä 10 vastausta, 14,591 - 14,600 (kaikkiaan 14,755)