Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 14,755 vastausta, 142 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 2 tuntia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 14,601 - 14,610 (kaikkiaan 14,755)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain Jovain

    Pitäisi mehtäukolle jossain vaiheessa tulla selväksi, että julkilausumalla metsien pilaamista ei jatkettu. Ja että nykyinen metsien puustopääoma on jaksottaisen metsänhoidon ansiota. Vaan kun ei (ei sekään), että nykyinen jk on muihin metsän hoitotapoihin rinnastettavaa toimintaa.

    Perko

    Puuta on kannettu valtaisat kasat mutta ”villoja on vain vähän”!

    Jos metsänhoitoon olisi otettu käyttöön **jatkuvan kasvatuksen menetelmät** ja kilpailutettu puunmyynti  jo 1950-luvulta alkaen, myyntituotot olisivat todennäköisesti kasvaneet merkittävästi nykyistä korkeammiksi. Tämä johtuu siitä, että perinteinen metsänhoito (kuten metsänuudistamishakkuut) ei optimoi pitkän aikavälin tuottoja, kun taas jatkuva kasvatus säilyttää metsän tuottavuuden ja ekosysteemipalvelut paremmin.

    Arvioitu vaikutus myyntituottoihin
    Alla on hypoteettinen vertailu **perinteisen hoidon** ja  jatkuvan kasvatuksen + kilpailutetun myynnin** välillä 1950–2010: ( mahdollista, mutta ei välttämättä todellista tilannetta tai skenaariota tietystä kohteesta, kuvaa kuitenkin tapahtunutta vaikutusta.)

    | Vuosi | Perinteinen hoito (€/ha) | Jatkuva kasvatus + kilpailutettu myynti (€/ha) | Ero (%) |
    |——-|———–|———-|———|
    | 1950 | 500         | 500 (sama lähtötaso) | 0 % |
    | 1965 | 650         | 800     | +23 % |
    | 1980 | 900        | 1 300   | +44 % |
    | 1995 | 1 200      | 1 800   | +50 % |
    | 2010 | 1 600      | 2 500  | +56 % |

    Jatkuva kasvatus
    – Säilyttää metsän kasvukyvyn koko ajan (ei tyhjennyshakkuiden aiheuttamaa tuotantokatkoa).
    – Tuottaa tasaisemman tulovirran, koska puuta myydään säännöllisesti (ei suuria hintavaihteluja).

    Kilpailutettu myynti
    – Kilpailutus nostaa  10–30 % verrattuna suoriin myyntikauppoihin.
    – Markkinoiden läpinäkyvyys parantaa myyjän neuvotteluasemaa.

    Kokonaisvaikutus 1950–2010
    – Perinteinen hoito: Kertymämyynti 1950–2010 ≈ 60 000 €/ha .
    – Jatkuva kasvatus + kilpailutus: Kertymämyynti ≈ 90 000–110 000 €/ha (+50–80 %).

    Niin , että olisi sen voinut omistajat paremminkin hoitaa!

    konstapylkkerö2

    Tasaikäisessä kasvatuksessa juuri optimoidaan pitkän aikavälin tuotot. Suurempi tulo päätehakkuissa antaa ylivoimaisen edun harsintaan verrattuna. Vaihtoehtoistuotto kerryttää pottia korkotulon avulla moninkertaiseksi suhteessa silloin tällöin saatavaan jk-harsintatuloon. Tämä on käytännössä todennettu.fakta.

    Minulla on pari jk:n koekohdetta. Toinen on sekametsää mt-pohjalla. Sen seuraava korjuu on 27 vuoden päässä edellisestä. Ei todellakaan tehdä tukkipuuhakkuita joka 10.vuosi. Ylioptimistisilla laskelmilla petetään vain itseä ja muita.

    mehtäukko

    ”Tuskin sen aikaisia määrämittaan harsittuja metsiä voidaan verrata tämän päivän  metsiin… Nykyiset  jk metsät ovat jaksottaisen, tasarakenteisen metsiin verrattavia.”  Pötyä.

    Ja että nykyinen metsien puustopääoma on jaksottaisen metsänhoidon ansiota.” -pitääkin paikkansa.

    Nykyiset jk metsät on aloitettu jaksollisen runsaspuustoisista monipuolisista metsistä. Juhlaa kestää sen pari riistoa risinoita pullasta, kunnes todetaan rääseikkö saavutetuksi.

    Perko

    ”V-J  Jalkanen” kertoi hyvästä  puunkasvusta ja sen ymmärryksestä. Sitä tarvitaan  mikäli haluaa, että tietämyksen  avaruus laajenee pitäköön puita missä moodissa hyvänsä.  Parin aukonhoitajan tiedoin ja lausumilla  ei pidä tehdä  ratkaisuja. Heiltä puutuu lisäksi  selkeä näyttö.

    Paljaaksihakkuiden  jaksosta on vankasti tietoa jota nyt voi  simuloinnilla nopeasti verrata muihin menettelyihin, pitää ottaa siitä opiksi!  Tuotantokatkokset  aiheuttaa likviditeettikapeikkoja, Turhapuroa lainaten.

    – Tutkimukset (esim. **Skogforsk**, **METLA**) osoittavat, että jatkuva kasvatus voi nostaa metsän arvoa 20–60 %  30 vuoden aikavälillä.
    – Kilpailutetuista myynneistä on raportteja, joissa hinnat nousseet **10–30 %** (esim. **Metsä Groupin analyysit).

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eikös jaksollinenkin kasvattaja tee kilpailutettua myyntiä, eli sillä ei tule eroa menetelmien välillä. Ei nimitellä nimimerkkejä ”aukonhoitajiksi” vaan arvioidaan tuloksia. Jatkossa saadaan mitattuja tuloksia myös jatkuvasta mallista. Siskon palstalla tehtiin juuri poimintahakkuu kivikkoon. Koetan ottaa kuvia.

    konstapylkkerö2

    ”Nostaa metsän arvoa 20-60%…” Tuommosilla lauseilla ei ole mitään arvoa käytännössä. Nouseehan se metsän Arvokin tietysti, kun ensin hakataan vajaatuottoiseksi ja sitten ootellaan kymmeniä vuosia . Yhtä tyhjän kanssa on eräiden jk:hon erehtyneiden esitykset .

    mehtäukko

    ”..Kilpailutettu myynti
    – Kilpailutus nostaa  10–30 % verrattuna suoriin myyntikauppoihin.
    – Markkinoiden läpinäkyvyys parantaa myyjän neuvotteluasemaa…”

    Mistä pula-ajan kirjapainosta noita on kopsattu? Kilpailua sitä on jalosteissakin joita kaikkien viulujen jälkeen koetetaan kaupata kaukomaille. Nyky kantohintoihin houreet 10-30 prosenteista ovat uusia aivopieruja.

    Markkinoiden läpi-tai umpinäkymättömyys kun ei kuulu puun myyjälle.Ne ovat toisten asioita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jatkan vielä alikasvoskuusista. Hyvä toipuminen ja suhteellisen hyvä kasvu ovat olleet tiedossa, mutta tarkat kasvumittaukset ovat uutta.

    Oletetaan että jk metsä muuttuu ilman pienaukkoja vähitellen kuusikoksi jonka alla alikasvoksen kasvuolot ovat heikommat kuin sekametsän alla. Onko nämä kysymykset kenties jo ratkaistu Perkon ja Jovainin ja Lähteen-Norokorven malleissa?

    Jovain Jovain

    Niinkö todella katsotaan, jk:n siirtymävaihe valmiiksi ja tuottavaksi jk metsäksi. Niillä väittämillä mitä täällä tarjoillaan (tutkimus pois lukien), pilalle harsittu rääseikkö jätemetsä on todella saavutettu. Kuorrutetaan vielä vaihtoehtoisilla korkotuotoilla ja ylivoimaisilla päätehakkuutuloilla. Hetken hurmaa todellakin? Jk metsät eivät ole pelkkiä kuusikoita, paljon on myös sekametsiä.

Esillä 10 vastausta, 14,601 - 14,610 (kaikkiaan 14,755)