Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tosi on, että  tasaikäinen on  omankokemuksen  ja tutkimuksen tiedoilla  ollut lähinnä taloudellisesti hyväntekeväisyyttä.   Se  taimettuminen on  mahdollista  kun on ollut   jk metsänä  ja siitä  on niin käytetty.   Puuston on hyvä olla sellaista kuin on Osmo Palosaarella  ja  on niitä muuallakin mutta eivät ole  netti esittelyssä.  Kannattavuus ero on  selkeä  kun tasaikäisen 30 %  sijaan ajasta   jk  tuotannossa  sahapuunhinnalla on mahdollista tuottaa jatkuvasti  100  % myyntiin  tulosta jatkuvasti.

Tulos on, että  hehtaarin vuosituotto on 500 – 1000 € per ha  jatkuvana.

Jos minä edustaisin jk:ta markkinoivaa yritystä, yhdistystä tai tutkimusta maksaisin näille kaksosille melkoisen summan jos lupaisivat olla kirjoittamatta mitään tälle tai millekään muulle palstalle. Vaan ei taida tilalle löytyä ketään kertomaan asiasta edes kielellä jota ymmärtäisi.

Olen ollut puunkorjuutoiminnassa mukana eri tehtävissä reilun 30 vuoden ajan samoilla alueilla Päijät-Hämeessä. Kun aiheen otsikossa on tuo sana ”käytännössä”, niin omana havaintonani voin kertoa, että niillä tiloilla, joilla harjoitetaan jaksollista kuviometsätaloutta, on säännöllisin väliajoin hyviä, puustoisia, helposti myytäviä ja ostettavia leimikoita korjuussa. Niillä tiloilla, joissa on lähdetty sille haromisen, harsimisen ja poiminnan tielle, on sitä samaa luvassa jatkossakin, kun metsä ei missään vaiheessa kehity runsaspuustoiseksi. Jos jossain on tässä onnistuttu hyvin, kävisin mielelläni katsomassa kohteita paikan päällä.

KuneKoski ; Oletko milloin menossa uudelleen niille  samoille paljaaksi tehdyille palstoille  tukkipuita  pätkimään?  Riittäiskö  kierrellä niissä  avoimissa  seurata  rahantuloa  seuraavat 30  v.  Ohiajo   riukukoivikosta  ei ole kovin tuottavaa vuosituloksi.

Juuri tällä viikolla ajoin tukkikoivikon ohi, jossa v. – 96 olin aukolta ajamassa puita pinoon.