› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 16,889 vastausta, 157 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 15,651 - 15,660 (kaikkiaan 16,889)
1 2 3 … 1 565 1 566 1 567 … 1 687 1 688 1 689

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehänpoika mehänpoika 8.11.2025, 13:56

    Nykyinen metsälaki sallii jatkuvan kasvatuksen nimissä ilmoitetut hakkuut turvemailla ja muilla soveltuvilla kohteilla. Ikävin puoli näissä kohteissa on se, että kuitupuun mittaan kehittyvää muuta taimiainesta, kuin kuusi, kohteissa ei juurikaan muodostu. Koivun ja männyn taimettumisen kehityksen esteenä on liikavarjostus, sekä hirvieläinten mieltymys varjostuksessa kasvaviin honteloihin männyn- ja koivuntaimiin.

    Ylispuun poisto ei ole jatkuvaa kasvatusta.  Kun kuviolle ilmoitetaan jk- hakkuu, on tarkoituksena hakata harventaen muuta puustoa kookkaampia puita, ja pienempää puustoa harventaen. Tähtäimessä on kuviolla uusi jk. 15-20 vuoden kuluttua. Ko. hakkuutapa johtaa yleensä n. 40-50 vuodessa kuusivaltaiseen ja huonotuottoiseen metsään.

    Perko 8.11.2025, 14:28

     

    # A J , ”jatkuvasti vapaasti kasvaneena” – ainakaan hyvällä omallatunnolla.  ””

    –   Omatunto !

    Halpa ja runsas työvoima: Vielä 1950- ja 1960-luvuilla maaseudulla oli paljon halpaa työvoimaa. Metsätyö oli yleinen sivutoimi tai päätyö maatalousyrittäjille. Mutta se ei  riittänyt viikossa teatterilippuun  korkeintaan kerrran kuusa  Severi Suhosen  elokuvalippuun.

    Hevonen – palkaton traktori ;  Hevonen oli monipuolinen ja ”halpa” voimanlähde. Sen ylläpito maksoi lähinnä omalla maalla kasvatetulla rehulla, eikä se vaatinut polttoainetta. Hevonen oli osa maatalouden kiertokulkua, eikä sen ”palkkaa” laskettu samalla tavalla.
    Hitaampi kannustin koneistua: Koska työn hinta pysyi alhaalla,  taloudellinen paine korvata ihmiset ja hevoset koneilla oli heikompi. Koneiden hankinta oli suuri kertasijoitus, kun taas ihmistyö ja hevosenvoima olivat joustavia ja halpoja kulueriä. Ahdinkoon  ajetut mv/ metsänomistajat  rikkoi loppuun  Fortsonit ja Valmetit, muut pelto raktorit  pankin vekselikierteissä  puunvinsseillä juonnossa.

    Teollisuudessa siirryttiin nopeammin käsityöstä tehtaaseen. Metsätaloudessa oli pitkä aika, jolloin koneet (esim. ensimmäiset moottorisahat) ja perinteiset menetelmät (kirves, käsisaha, hevonen) elivät rinnakkain.
    Koneistuminen välttämättömyytenä, Ei Optimoinniksi: Suuri murros tapahtui vasta 1960-luvun lopulla ja 1970-luvull, kun: Maaltamuutto kiihtyi ja halpaa työvoimaa ei enää ollut saatavilla. Viimeisetkin lähti  Ruotsiin .

    Yhteiskunta muuttui ja kaupungistui, metsätyön tekijöitä väheni.
    Palkat nousivat, mikä teki koneista taloudellisesti kannattavampia.
    Tämä pakotti metsäteollisuuden investoimaan massiivisesti metsäkoneisiin (Hakkuukoneet, forwarderit).
    Investointien Luonne: Koska koneistuminen tuli myöhään ja nopeasti, se keskittyi loppupään työvaiheisiin – hakkuuseen ja metsäkuljetukseen. Metsänhoidon varhaisvaiheet (istutus, taimikonhoito) koneellistuivat hitaammin ja osin yhä perustuvat paljon manuaaliseen työhön.

    Rahalliset erot olivat todellakin suuret

    Teollisuus: Investoi valtavia summia tehtaiden robotisointiin ja automaatioon jo varhain, koska se tuotti nopeaa tuottoa.
    Metsätalous: Piti kiinni halvasta perinteisestä työvoimamallista mahdollisimman kauan. Vasta kun talousmalli romahti (työvoima loppui), pakon edessä ryhdyttiin massiivisiin investointeihin.

    Puutuotannon koneellistumisen hitauden ydin on siis tarjonnan ja kysynnän laki. Niin kauan kuin koneiden hankinta- ja käyttökustannukset olivat korkeammat kuin ihmistyövoiman ja hevosen ylläpitokustannukset, ei kannattanut investoida.

    Teollisuuden koneistuminen oli kilpailun ja voiton tavoittelun ajama projekti. Metsätalouden koneistuminen oli pitkälti pakon sanelema korjausliike, kun halpa perinteinen työvoima loppui. Tämä historiallinen ero näkyy yhä osaltaan metsäalan rakenteissa ja ajattelutavoissa.

    ”Julkilausuman”  hakkuisiin  siirtyivät  enimmäkseen pakosta  ja jatkuvankasvatuksen  puustosta paljaaksihakkuulla!

    Yksi  omantunnon näyttely  on ” Hiljainen  kansa”.

    jupesa 8.11.2025, 14:44

    Vertailuissa jk vs. tasaikäisen kannattavuus mm. halvat uudistamiskulut vie pohjan pois Pukkilan esittämistä laskelmista. Muita samaan suuntaan vaikuttavia tekijöitä on alaharvennusten vaihtaminen yläharvennukseen (1.kerran/kiertoaika). Ja lisäksi vielä ; jk:n kuluttomuus on myytti sekin. Raivauksia pitää usein tehdä.

    Luontaisen uudistamisen osittainen tai kokonaiskäyttö samoin aiheuttaa yleensä NNA-laskelman muuttumisen tasaikäisen hyväksi.

    Kaikenkaikkiaan jk:lle jää eduksi vain maiseman varjelu joka sekin voi olla joskus tarpeen. Poikkeuksena turvemaiden luontaisesti erirakenteiset metsät joissa se on valmiina.

    Lisäksi jk:n harjoittaminen edellyttää tyvilahovapaata metsää ja -sen käsittelyssä. Ja varovaista 1. harsintaa tuulituhojen estämiseksi.

    Perko 8.11.2025, 15:16

    Jos lasketaan mukaan aukosta uudistamis- ja hoitokustannukset, ”menetys” on vähintään 2 000 – 3 500 €/ha (vain kustannuserot). Tähän tulee lisätä kokoaikainen kasvuntuotto per vuosi. Sehän oli sen 800 € / v   niin ero on jo ilman korkomenoja joillekin merkittävä.

    jupesa 8.11.2025, 16:52

    Käytännössä uudistuskulut kuittaantuu paremmalla kantorahatulolla/ha, ja jää yleensä vielä yli sijoitettavaksi. ( kun verrataan tuottoja jk:n tekemiseen)

    Kun yksikköhinta on harsintapuulla heikompi ja päätehakkuusta tulee yleensä n. 3-4000 €/ha  edestä enemmän myyntipuuta, on ero selkeä tasaikäisen hyväksi.Jatkossa  korkoa korolle ero johtuu aikaisemmasta ja isommasta tulosta. Voihan sen kieltää ja pettää itseään; sillä lailla saa jk;n vaikuttamaan paremmalta kuin se onkaan.

    Perko 8.11.2025, 18:18

    Paluu paljaaksihakkuulla lähtöruutuun menetelmässä syö tulon melko tarkkaan etenkin tuloksen pitkittyessä  seuraaville sukupolvien vastuulle.  Harva  nykyisen  hakkuun päättäjä on menneistä kustannuksista tietoinen.   Niin tulos on kaikin puolin  kuvitteellinen  niin  on Puukillakin.

    pihkatappi pihkatappi 8.11.2025, 19:07

    Kauppalehdestä:
    Brysselissä julkistettiin vastikään kansainvälinen Evercover-metsäsertifikaatti. Sen on tarkoitus taata puunostajalle, että puu ei ole peräisin avohakatusta metsästä.

    Sertifikaatti kieltäisi avohakkuut ja edellyttäisi metsänomistajilta jatkuvaa kasvatusta sekä 10 prosentin suojelualaa.

    Evercoverin on kehittänyt nimenomaan AEFC-yhdistys, jonka mukaan nykyiset sertifikaatit eivät ole onnistuneet takaamaan metsien kestävää käyttöä.

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/6297b261-84dc-4dfc-9cfe-480b1feabb4f

     

    jupesa 8.11.2025, 20:43

    Perkolle kaikki muiden laskelmat on muka kuvitteellisia. Niin syvälle itsepetokseen on poloinen vajonnut.

    Juurihan edellä kerroit miten ennen työn kustannukset oli matalalla. Silloin uudistuskulututkin oli pienet. Nykyään uudistamiset kannattaa suunnitella tarkkaan . Viljelyn ja luontaisen uudistamisen yhdistäminen alentaa kustannuksia . Jk-firmat koettaa luoda harhaa jk;n kuluttomuudesta. Se teoria ei pidä paikkaansa. Myös pystypuusto aiheuttaa kuluja suhteessa tasaikäiseen kasvatukseen jossa puun myynti saadaan tuottamaan aiemmin.

    Nostokoukku 8.11.2025, 21:03

    Olkoompahan Perkon mielipiteistä mitä mieltä tahansa, mutta klo 14:28 kirjoitettu historiankatsaus oli täyttä asiaa.

    Istuin tänään hirvipassissa muutama vuosi sitten yläharvennetussa männikössä. Valtion metsää. Ilmeisesti tukkipulassa tuosta männiköstä otettiin lähes kaikki tukkia tuottaneet rungot pois. Valtava laaniaukko hakattiin tienvarteen, vastaa varmaankin pienaukkoa. Nyt tuo laani ja kaikki ajourat ovat turkkinaan männyntaimi. On niitä hyvin myös urien välissä. Varmaankin on suunnittelijalta unohtunut kertoa, että siihen olisi saanut kasvaa vain kuusentatteja.

    mehtäukko 8.11.2025, 21:08

    ELähde taas toisaalla tuomitsi rs:n pirun keksinnöksi, joka olemattomalla kulurakenteella on ehdoton kapine ohjata taimilaatuisuutta olipa mikä kasvatusmalli hyvänsä. Mutta kun sumenee realismi, häviää kaikki muukin.

Esillä 10 vastausta, 15,651 - 15,660 (kaikkiaan 16,889)
1 2 3 … 1 565 1 566 1 567 … 1 687 1 688 1 689