Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 16,918 vastausta, 157 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 tuntia, 17 minuuttia sitten Timppa toimesta.

Esillä 10 vastausta, 15,661 - 15,670 (kaikkiaan 16,918)

1 2 3 … 1 566 1 567 1 568 … 1 690 1 691 1 692

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Jovain 9.11.2025, 09:46

Onhan täällä väittämien kirjo melkoinen, saadaan jk metsä outoon valoon. Saadaan jopa kahden käsittelykerran jälkeen tuottamattomaksi. Toki siihen riittää yksikin käsittelykerta. Jk metsä nähdään jopa kulueränä, ja sitähän se tietenkin onkin, mutta erittäin kyseenalaisella tavalla määriteltynä. Vedotaan jopa ”pirun keksintöön”, sisäistämättä sen paremmin, mitä sillä pirun keksinnöllä tarkoitetaan?

Jovain 9.11.2025, 10:21

Erkki Lähde on sen mielipiteenään kertonut ja sitä on kunnioittaminen.

mehtäukko 9.11.2025, 10:25

Mehtäukko ei pokkuroi perättömien tonttujuttujen perään. Jojon kuuluukin kunnioittaa kaikkea mikä ei enää liiku.

Jovain 9.11.2025, 11:42

Ehkä tässä ollaan turvassa, nimittäin käsiteltävän aiheen, eriytetyn metsänhoidon osalta. Turvassa sen suhteen, että eriyttäminen on tarpeetonta, metsät voidaan käsitellä hoitotavasta riippumatta. Ei tarvita kahta erillään pidettävää hoitotapaa. Ei yksin ja ei yksin muutenkaan, olen jatkumoa sukupolvien ketjussa ja ei näytä seuraavakaan sukupolvi tekevän poikkeusta. Molempia tarvitaan metsänhoidossa, luontaista että viljelyä. Aikoinaan järjestettiin koulutusta metsänhoidosta, ei niinkään metsänhoitotavasta, mutta oli kovin moitittavaa, jos tukkireet ja ronkelit rikkoivat reunapuut, hevoset polkivat juuret ja vinssattiin tyvet auki. Ja opastettiin miten saadaan uusi nouseva puusukupolvi säästettyä. No, nyt on helpompaa ja väljempää toimia ja ei taida uusi nouseva puusukupolvikaan olla haittoina?

Kahlschlag 9.11.2025, 13:20

Lainaus: ”Evercoverin on kehittänyt nimenomaan AEFC-yhdistys, jonka mukaan nykyiset sertifikaatit eivät ole onnistuneet takaamaan metsien kestävää käyttöä.”

Kun luin tuon Kauppalehden jutun, selvittelin, minkälaisia henkilöitä AEFC:n hallituksessa oli, koska epäilin heti, että vihervassariuskovaisturakaisia tulee löytymään, ja niinhän niitä löytyikin käytännössä koko AEFC:n hallitus, suomalaisia ja ruotsalaisia.

Puheenjohtaja Saija Kuusela on ilmeisesti töissä vihervassariuskovaisturakaisten linnakkeessa Sykessä: https://www.syke.fi/fi/projektit/ibc-carbon

Esimerkkinä AEFC:n hallituksen jäsen Ruotsista Markus Steén, joka on Plockhugget (poimintahakkuu) AB:n päämetsänhoitaja:https://www.plockhugget.se/kontakt/

Että sellainen sellainen vihervassariuskovaisturakaisten vedätysyritys tämä AEFC ry, mutta ei onnistu, tälläkään kertaa, sillä me suomalaiset metsänomistajat olemme valppaina.🤣

pihkatappi 9.11.2025, 15:41

Kiitos perehtymisestä, ei yllättänyt. Tämä kilpailee tietysti fsc:n kanssa. Pefc ei noille metsänsä hävittäneille keskieurooppalaisille kelpaa. Kiinasta kun tulee paketti, kartonki on kivihiilellä työstetty. mutta ehkä nämä maanpetturit sen kanssa voivat elää ja valistunut sertifikaatteihin perehtynyt kuluttaja voi aina välillä joustaa.

Perko 9.11.2025, 15:56

Onko se huono jos on maksajan mieleinen leikkuulauta tai talopaketti varmistettu haluamallaan sertillä, se on vapaata kilpailua ja hieman lisää laatuakin alkutuottajan elämään.

mehtäukko 9.11.2025, 19:01

Kun vihreä Antero Vartialle ei kelvannut Löyly-saunaansa kuin neukkulan fsc -puu, olihan siinä ”talopaketissa” omatunto varmistetusti pestynä!?

A.Jalkanen 10.11.2025, 10:41

Metsä-Suomi -sarjassa aiheena turvemaiden käsittely jaksossa: Lisää jatkuvaa kasvatusta reheville kuusivaltaisille turvemaille. Haastateltavana Luken Sakari Sarkkola.

Korpia jotka voivat jk:hon sopia on noin 1 milj. hehtaaria. Avovaihe on todennäköisesti tarpeen uudistamisessa männyn kasvupaikoilla, ja kuusenkin kasvupaikoilla silloin jos luontainen uudistuminen ei eri syistä onnistu.

Jaksossa pohditaan tukea jk:lle. Metkan suometsänhoidon suunnittelun tuki tarvitsisi riittävän rahoituksen. Myös jk-menetelmässä tarvitaan taimikonhoitoa.

Toinen haastateltava on Stora Enson metsänhoidon asiantuntija Pia Mikkonen. Erittäin hyvää pohdintaa siitä milloin jk kannattaa tehdä ja mitä hankaluuksia käytännössä voi tulla eteen. Esimerkiksi: miltä metsä näyttää heti hakkuun jälkeen ja myöhemmin?

Lisäys: myös mäntyrämeillä voi olla hyvin taimettuvia alueita jos maanpinnassa on rahkasammalta ja riittävästi kosteutta. Tällaisia oloja voi syntyä vaikka kaistalehakkuulla.

https://areena.yle.fi/1-76416455

Timppa 10.11.2025, 11:07

Korpia jotka voivat jk:hon sopia on noin 1 milj. hehtaaria. Avovaihe on todennäköisesti tarpeen uudistamisessa männyn kasvupaikoilla, ja kuusenkin kasvupaikoilla silloin jos luontainen uudistuminen ei eri syistä onnistu.

Aivan. Yhteismetsällä on Saarijärvellä korpikuusikko, joka ei taimetu, koska siinä kasvaa karhunsammalta. Toisaalta lähellä on kuvio, jossa menestyy jatkuva kasvatus. Tilanteet vaihtuvat nopeasti

Minulla oli omalla palstalla männikkö, jonka uudistin avohakkaamalla ja, mätästämällä ja istuttamalla männyntaimet. Ne kasvavat hyvin, muttei ole havaintoja luontaisesti syntyneistä taimista. Osan aukosta möin naapurille tonttimaaksi. Sille ei tehty mitään. Nyt siinä kasvaa hyvin suopursua, ei muuta.