Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 15,781 - 15,790 (kaikkiaan 16,922)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    No, kunkin omissa metsissä tukkiprosentti on riippuvainen alueesta, kasvupaikoista ja hakkuista.

    Laskin VMI-laskentapalvelussa VMI12-aineistosta, että tukkia oli metsä- ja kitumaalla 733, kuitua 1546, yhteensä 2279 milj.m3 ja tukkiprosentti 32. VMI12-aineisto on vuosilta 2014-2018, joten voisi olettaa että tukin osuus on noussut jo kolmannekseen. Puuston määrä on tuossa alempi kuin koko maan kokonaisarvio (yli 2,5 mrd m3), eli luvusta puuttuu energiapuu, taimet ja hukkapuu. Kuollut pystypuu ei varmaan sisälly, vaan tässä puhutaan elävästä puustosta.

    Koko Suomen ja kaiken puun osalta Perkon löytämä Luken arvio on siis oikea, alueesta riippuen tukkia on neljännes tai parhaimmillaan kolmannes. Lapissa ikärakenne on vanhempi, mutta puustoa keskimäärin vähemmän.

    https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/metsavarat-vmi/valtakunnan-metsien-inventointi-vmi

    suorittava porras suorittava porras

    Mutta mitä kuuluukaan niille pienaukoille, joita on syntynyt Perkon metsiin poiminnan seurauksena?Tuottamaton ja taimeton pina-ala kasvaa jatkuvasti ja se mitä pitäisi metsäksi kutsua on kuin koin syömä peitto.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos mehtäukko päivän mietelauseesta!

    Timppa Timppa

    Hyvä Perko.  Takaisin kouluun.  Et ymmärrä eroa m3:n ja prosentin välillä.  Kun olet sen oppinut, niin sitten voit palatas tänne.

    mehtäukko

    Luken tukki-arvio saa jäädä omaan arvoonsa.

    Ja ihan sama pyöräilijälle, sillä…Se on sitä tunturin rinnettä pyörällä ”helvettiin”! Terve menoa. Pistä ketjuun vauhtia, että töksähtää kunnolla.

    Jovain Jovain

    Ei ole mitään puolustettavaa, mutta koko ikäni olen ollut molempien hoitomuotojen kanssa tekemisissä. On todettava, parantaa kuin sika juoksuaan, kommentointi jk metsistä on luokatonta. Ei pidä myöskään käydä opettamaan, jos hoitomuodosta ei olla perillä, sekin täällä myönnetään ja kun tulokset ovat mitä ovat.

    Perko

    Lakimuutos  näkyy nopeasti sitä oli ennakoitu. ”VMI12-aineisto on vuosilta 2014-2018, joten voisi olettaa että tukin osuus on noussut jo kolmannekseen.”  Kasvoi noin 10 %.   Jk on se mehän ”pimeäenergia”  josta joutuu lukemaan ohjeet  ja käy  entisten ojennusleiriläisten  ymmärryksen yli.

    Jovain Jovain

    Kuvitteleeko mehtäukko todella, että luontaisessa metsänhoidossa kaksijaksoinen on riittävä ja sen ylimenevä osa on ylimääräistä, tuomittavaa. Eri-ikäiset kerrokselliset metsät kuuluvat myös luontaiseen metsänhoitoon, lakiin ja hoitomuotona kaikkialle talousmetsiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Katri Himanen MaasTullissa: metsätalouden aktiivinen sopeutuminen ilmaston muuttumiseen puulajien ja alkuperäsiirtojen avulla on tarpeen. Tämä ei onnistu luontaisessa uudistamisessa yhtä tehokkaasti. Tarvetta voi nimittää ’vanhentuneeksi perinnöksi’ kuten Kinnarin kirjoituksessa tehtiin.

    Perko

    Olisiko Puukilla  koulutusohjelma  tai joitain erityis kurssiosioita esittää.?    Oletan ,että  olisi reilust tilaa koulutukselle ja  tuotannon uudistukselle. Ottakaa nyt muutkin  suunnitteluun osaa .  Mitä A J  laittaisit  ensimmäiseksi lukujärjestykseen?

Esillä 10 vastausta, 15,781 - 15,790 (kaikkiaan 16,922)