› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,131 - 16,140 (kaikkiaan 16,145)
1 2 3 … 1 613 1 614 1 615

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa Timppa 9.12.2025, 18:57

    Kiistelevien osapuolten pitäisi mennä yhdessä metsään ja istua alas tiirailemaan kirjanpitoa, vain siten tämä juupaseipästely voisi loppua. Jos sittenkään.

    Ei siitä mitään valmista tulisi.   Sama, jos yrittäisit kääntää kiihkomielisen uskonnonharjoittajan.

    Perko 9.12.2025, 19:15

    Makarow  ennakoi noita aukkoja jk  juttuihin niitäkin voi tehdä ja siirtymissä ovat varmaan  pakkokin tehtävä.

    Kuvaus eri-ikäisen  monikerroksisen  puustosta on; fraktaalinen kolmiulottuvuus: metsällä myös tavoite on optimaalinen  tiheys ja rakenne, jossa yksittäiset puut kasvavat parhaiten samalla kun koko metsikkö tuottaa maksimaalisen määrän puuainesta hehtaaria kohti.  On hieman äkkiseltään monimutkainen ( oli ja piti syventyä juttuun)  mutta niin on metsäkin kun otetaan  kaikki suurennuksena mukaan.  Pitkään metsiä ymmärrettiin vain yhdellä linjalla vaakatasossa kuin egyptiläiset  sivuprofiilit oli tauluissa.

    Bertsa , saattaa , että  paljaaksihakkuisiin on syntynyt  jokin haitta joka on taimettumisen  haittana, sienet, mikrobit?  pitäisi tutkia.  Kuitenkin noissa muutamassa jatkuvassa taimettuu mallikkaasti.

    jupesa 9.12.2025, 19:22

    Taimettumisen hitauden lisäksi niiden taimien  kasvu on jk-metsässä hidasta. Osaan joudutaan myös täydennysistuttamaan. Raivaussahaa joutuu käyttämään myös usein koska kuusen taimet tunnetusti syntyy, jos on syntyäkseen, ryhmiin.

    Suurin bioottinen tuho syntyy juurikäävästä joka on hyvin yleinen jk-metsissä. Sen asian jk:on hurahtaneet pyrkii kieltämään.

    Perko 9.12.2025, 19:57

    Puukin painottamat haitat ovat yleisiä jaksollisen metsissä.  Niitä  ei ole kuin aniharvoin  tavattu jatkuvan metsässä ja ovat  sieltäkin jaksollisen  mylläyksistä syntyneitä  peruja. Ei tarvitse kieltää  kun ei ole sekametsien ongelma.

    Jovain Jovain 9.12.2025, 20:15

    Talous korjautuu jo tuplaamalla puustopääomat ja samalla torjutaan taimettumisen estävä aluskasvillisuuden (heinettymisen)  roplema. Liian harvat ja vajaatuottoiset metsät on huono gompo tässä mielessä. Kannattaako metsiä hakata niin harvoiksi, että sinne valopuidenkin pitäisi uusiutua. Eiköhän avovaihe ja riittävä valaistus ole ratkaisu valopuille. Onhan puustopääomalla tuplat (100/200) merkittävä vaikutus puuston tuoton, metsän uusiutumisen ja aluskasvillisuuden, heinettymisen kurissa pitämisen kannalta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.12.2025, 20:40

    Jos jk-metsään ei tarvita muita taimia kuin kuusia, sitten ei ehkä tarvita pienaukkojakaan. Hyvä ehdotus Jovain.

    Perko 9.12.2025, 21:30

    Niissä edellisissä jk metsissä joista ”vajaatuottoisuus virkamies” oli tuominnut  puut  poistettavaksi oli vain ani harva näre ja mäntytukkia myytiin. Jokunen kulma on edelleen.  No miten ne ovat valikoituneet eikä kuusettumista ole ilmennyt satoihin vuosiin?    Noita  kahvinporoennustuksia tulvii köytenään ja perusteet ovat  perin outoja.

    Berza 9.12.2025, 21:39

    Olen täällä p- Karjalassa jututtanut  tästä aiheesta monia eri metsäalan toimijoita. Monelle heistä on uran aikana tullut vastaan näitä jk tapauksia. Yksikään heistä ei ole kertonut mitään positiivista jk.sta, kylläkin niitä negatiivisia esimerkkejä löytyi useammalta., joita ovat joutuneet sitten korjaamaan. Voivatko nämä kaikki olla väärässä ja ” meidän kaksikko” olla oikeassa.🤔

    Epäilen tätä.

    Perko 9.12.2025, 22:50

    Jututetut  voivat todennäköisesti  ja ovatkin väärässä.  Olen myös testannut  tietämystä ja mitä  pitempi  nauhoitus on takana  niin sen pimeämpi kyky oivaltaa mistä hyöty tulee.  Ei muuten poikkea täällä häiriköivistä näistä varmatietoisista ammattilaista.   Mie en kuulu kaksikoihin  enkä  kolmosiin  teen omaa tutkimustani siihen ajatukseeni sopii monta huippututkijan samaa näkemystä.  Olen myös  tutkija en arvailija.

    Voisin poiketa P-Karjalan kierroksella keskustelen kuulumisia.

    PS. Miten ne asiantuntijat niitä  korjaili onko tietoa?

    Berza 10.12.2025, 07:17

    Perkolle, Joutuivat pistämään aukoksi, kuten ketjun aloituksen tapauksessakin. Veikkaan syyksi juurikin taimien puutosta. Varmaankin niihin aikojen saatossa hieskoivikko valtainenen metsikkö tulisi, mutta tuskin kovin taloudellista toimintaa.

Esillä 10 vastausta, 16,131 - 16,140 (kaikkiaan 16,145)
1 2 3 … 1 613 1 614 1 615