› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,141 - 16,150 (kaikkiaan 16,922)
1 2 3 … 1 614 1 615 1 616 … 1 691 1 692 1 693

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 10.12.2025, 08:42

    Onhan se vähän omituista, suositellaan hakkaamaan liian harvaksi ja samalla torjutaan metsän uusiutuminen. Menetyksien puolelle menee ja voidaan torjua tiittävän suurilla puustopääomilla. 200 motin keskipuusto on heinän torjunnassa ja muutenkin metsänhoidossa tavoiteltava tila.

    Timppa Timppa 10.12.2025, 09:50

    Siitä olen samaa mieltä, että tuo 200 m3/ha torjuu heinän.  Ainakin meillä päin se torjuu myuös taimettumisen.

    Timppa Timppa 10.12.2025, 09:57

    Perkolle, Joutuivat pistämään aukoksi, kuten ketjun aloituksen tapauksessakin. Veikkaan syyksi juurikin taimien puutosta. Varmaankin niihin aikojen saatossa hieskoivikko valtainenen metsikkö tulisi, mutta tuskin kovin taloudellista toimintaa.

    Olen teettänyt aukoiksi useita 90-100-vuotiaita kuvioita, jotka oli aikanaan harvennettu tasolle 200 runkoa/ha.  Uusia kuusia oli syntynyt n 70-80/ha ja jonkin verran hieskoivuja

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.12.2025, 11:10

    Jovainilta oikein hyvä tieto, mutta lisäksi tarvitaan vielä puulajien jakauma. Jos tuossa on seassa kuusten lisäksi koivua ja mäntyä, kuusen taimettuminen on mahdollista. Kuusijakson jälkeen onkin taas avohakkuun vuoro.

    Olemmeko Jovainin kanssa jo lähellä konsensusta? Siis että jatkuva kasvatus pitää katkaista välillä avohakkaamalla. Perko liputtaa vielä jatkuvan jatkuvan kasvatuksen puolesta.

    Perko 10.12.2025, 14:55

    Perusasioilla on merkitystä joita ei aina  havaita.

    Itävyys heikkenee merkittävästi ja voi estyä kokonaan äärimmäisissä happamuus- tai emäksisyysoloissa:
    Erittäin hapan (pH alle 4,0): Nämä olosuhteet voivat aiheuttaa välittömiä vaurioita siemenen alkeisjuurelle ja johtaa myrkyllisten metallien, kuten mangaanin ja raudan, ylisuureen imeytymiseen.
    Erittäin emäksinen/alkalinen (pH yli 8,5): Vaikka arvot 7–8 eivät välttämättä aiheuta välitöntä vauriota, ne heikentävät merkittävästi ravinteiden, kuten fosforin, imeytymistä, mikä hidastaa tai estää itämisen ja taimen alkukehityksen.

    Jovain Jovain 10.12.2025, 20:02

    Onhan jk metsässä mentävä uudistamisvaiheen kautta, jos metsä on yli-ikäinen, kuusettuu, tai muusta syystä menettää uusiutumiskykynsä. Mutta ei välttämättä, kuusikkokin voidaan pitää sopivan ikäisenä ja uusiutuvana. Vanhat puut poistetaan ja uusille puille annetaan tilaa. Mäntymailla on parempi valoilmasto tässä mielessä ja pioneeripuulajit (koivu ym.) ovat ensimmäisenä nousemassa aukkoja uudistettaessa. Tehdään sitä puulajivalintaa ja tulevaisuuden sekametsiä.  Mosaiikista on kysymys, niin kuin AJ olet kuvannut, mutta ei välttämättä paljaaseen maahan, pienaukossa ja poimintahakkuissa. Niillä toistetaan jaksottaista metsänhoitoa. Hoidetussa jk metsässä voi olla tilanne, on puiseva metsän kohta, jossa tuotetaan puuta ihan kunnolla ja siinä vieressä on harvempi metsän kohta, jolle annetaan tilaa uusiutua. Vuorovaikutus jk metsässä on jatkuva ja se on vallitseva tila. Kasvatetaan runkopuuta ja vapautetaan taimistoja ja nuorta metsää.

    Timppa Timppa 10.12.2025, 22:51

    Ja keskustelu Hesarissa jatkuu.  Tässä viimeinen kommenttini:

    Jokainen metsänkasvusta perillä oleva käsittelee metsänsä avohakkaamalla. Näin saamme hyvin kasvavat monipuulajiset metsät. Monet jatkuvaa kassatusta kannattavat ummistavat silmänsä siltä tosiasialta, etteivät ”valopuut” koivu ja mänty taimetu muiden puiiden alla. Samoin siitäkään ei välitetä, että syntyneet kuusentaimet saavat lahovian ja niin se vähä mitä kasvaa, on lahovikaista kuusta. Eikä siis sekään, että jkatkuvan kasvatuksen metsät kasvavatn selvästi vähemmän kuin avohakattavat.

    Olen katsellut muutamaa, tunnettujen alan ammattilaisten ohjeiden mukaan tehdyn, jatkuvan kasvatuksen hakkuuta. Niissä näkyy edellä kuvaamani ongelmat, mutta ei sde tunnu haittaavan.

    Metsänomisdtajat ja metsäteollisuus molemmat hyötyvät avohakkuusysteemista. Siinä puun kasvu on siis selvästi parempaa. Kerralla pystytään hakkaamaan paljon, mikä alentaa korjuukustannuksia. Kumma olisi, jos metsänomistaja ei hyödyntäisi systeemiä, jossa on enemmän myytävää paremmalla hinnalla.

    Toinen etu on, että nopeatempoinen sahateollisuus tarvitsee nopeasti oikeaan mittaan pätkittävää puuta. Muuten voi joku kauppa jäädä saamatta . Tällainen onnistuu vain avohakkuulla.

    Jatkuvasti ihmettelen, että näin selvistä asioista edes keskustellaan. Kyse näyttää olevankin jatkuvaa kasvatusta puoltavilla enemmän uskonnosta kuin biologiasta ja taloustieteestä

    Jovain Jovain 11.12.2025, 09:09

    Käydään mieluummin sitä keskustelua täällä ja tekisi mieli sanoa esitetyistä väittämistä, että höpö höpö. Perustelut ovat kestämättömiä ja selvästi taustoiltaan valittuja. Se on hyvää, että tuodaan reilusti esille ja siitä myös voi olla samaa mieltä, että sopii hyvin nykyisen metsälain suositusten mukaiseen metsänhoitoon. Parempaa on luvassa ja niitä vaihtoehtoja mm. tutkimus on esittänyt.

    Perko 11.12.2025, 09:54

    Miksi Timpan kasvatuksen tulokset  poikkeavat aiemmasta kertomasta.   ”jkatkuvan kasvatuksen metsät kasvavatn selvästi vähemmän kuin avohakattavat.” 

    Kasvu pysyvästä metsästä kaikkineen  ei ole pienempi, kun vertaa  aiempiin Timpan antamiin myyntitietoihin  metsästään ja siitä saatuun vuosittaiseen 150 € hehtaari  tuloon. Myynti oli ollut 45€ kuutio , siitä päätellen  myyntipuiden kasvu on alla 4 mottia  hehtaarilta vuoteen. Sopii  vielä valtakunnallisen  kasvun vaihteluihin.   Jatkuvan kasvun puusto myyntipuun hehtaari kasvu ylittää 8 m3 vuodessa jatkuvana.  Myyntihinta on enimmäkseen sahapuun  ansiosta 67 – 70€ / m3.

    ” enemmän myytävää paremmalla hinnalla.”  

    Avohakkuiden  jälkeen raivaukset ja  ensimmäiset  hakkuut ovat tappiollisia 30 vuotta. Lopussa  nuo edelliset Timpan luvut.

     ”Kyse näyttää olevankin jatkuvaa kasvatusta puoltavilla enemmän uskonnosta kuin biologiasta ja taloustieteestä”

    Tehdyn kyselyn ( kyselystä puuttui kohta uskosta) perusteella jatkuvaa kasvatusta käyttävät ja siihen siirtymistä harkitsevat  perusteli muun muassa;  metsäsäilymisellä ja monikäyttöisyydellä valintaansa mutta teollisuuden puun saannista eivät olleet huolissaan.

    Metsäteollisuuden puunsaannista huolehtimattomuus saattaa kummuta ajatuksesta, että vaikka hakkuutapa muuttuu, puuta saadaan silti tasaisesti aukottomasta metsästä.

    Kun  hesariin purat  jk- vihaasi niin kerro myös nämä tulokset sinne.

     

    jupesa 11.12.2025, 09:59

    Ei kait kukaan jk:a vihaa. Ennemminkin sen perusteetonta hehkutusta kaikinpuolin parhaasta menetelmästä. Se on vastoin parempaa tietoa syötettyä propagandaa.

Esillä 10 vastausta, 16,141 - 16,150 (kaikkiaan 16,922)
1 2 3 … 1 614 1 615 1 616 … 1 691 1 692 1 693