Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 17,114 vastausta, 157 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 minuuttia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 17,101 - 17,110 (kaikkiaan 17,114)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Ei ole unohdettu kun sitä ei synny,  jk-puuston pääomakoron unohtamisesta on pelkkää propsinkantajien saivartelua, sillä tasaikäisessä mallissa omistajan omaa ja verotettua rahaa sekä työtä pakotetaan maahan (puihin)  kalliilla kuluilla, jolloin se muodostaa vuosikymmenten todellisen korkorasitteen ilman varmoja tuloja.

    Jatkuvassa kasvatuksessa puustopääoma on luonnon itsensä ilmaiseksi kasvattamaa, eikä siihen ole sitoutunut omistajan omasta pussista maksettuja investointeja, jolloin vakaa tukkikoneisto tuottaa puhdasta korkoa omistajalle heti ensimmäisestä päivästä lähtien.  Silleen se toimii!

    Visakallo Visakallo

    Puu Hastelijan luonnehdinta oli niin osuva, ettei siihen ole mitään lisättävää.

    Kuusiuskova

    Ei niin, jk ei vaan käytännössä toimi yhtä hyvin kuin jaksollinen, sanoo Perko mitä vaan.

     

    Metsuri motokuski

    Eilen (tuli meille) tulleessa metsälehti makasiinissa oli erinomainen kirjoitus sivulla 59 jossa luonnonvarakeskuksen tutkija prof Anita Kangas kertoi jk kasvatuksen tuloksista. Minusta kirjoitus oli ensimmäinen kunnon tutkimustulos kun jk kasvatusta on alettu noudattamaan.  Kirjoitus kyllä vahvistaa sen käsityksen jk metsistä jotka itsellänikin on ollut. Riittävä ja tasalaatuinen taimettuminen on se suurin pullonkaula koko kasvatusmallissa. Kun kirjoituksen lukee niin varmaan voi väittelyn aiheesta lopettaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perko ajat ojaan päättelyssäsi sitoutuneen pääoman huomioinnissa. Palauta mieleesi YLE-esimerkki, jossa vertailtiin kahta erirakenteisen päätehakkuukypsän metsikön käsittelyvaihtoehtoa. Toisessa tehtiin avohakkuu ja sijoitettiin osa tulosta uudistamiseen. Toisessa tehtiin jk-hakkuu.

    Molemmissa pääoma tuli samasta lähteestä, eli edellisestä puusukupolvesta. Ei näitä voi käsitellä eri tavalla kannattavuuslaskennassa. Vaikka puut olisivat sinulle ilmaisia, puusto metsässä on samalla lailla pääomaa jolla on arvo kuin on raha tilillä. Molemmille tulee laskea tuotos kuutiometreinä sekä tuotto euroina ja prosentteina.

    Kuusiuskova

    Motokuskille: ei se Perko lopeta väittelemistä, se ei osaa lopettaa.   En ole vielä lukenut kirjoitusta, mut uskon ku kerrot siitä. Toivotaan et perkokin lukee sen.

    Nostokoukku

    Olisiko toisten aika lopettaa ja antaa jatkua synkkänä yksinpuhelua. Yli 1 700 sivua saman asian jankkaamista ja lähtökuopissa on keskustelu edelleen.

    Makarov

    No tuon taimettumisen ongelman olen itse huomannut kun olen menetelmää mielenkiinnon vuoksi kokeillut eri kasvupaikoilla. Olen sen kyllä täällä tuonut myös julki että se on suurin ongelma jk:ssa. Jk toimii lähinnä korpimailla mutta niissäkin käy ajan kanssa niin että ne kuusettuu liikaa.

    Perko

    A J:n esille nostama epäonnistunut esimerkkiaukko on vain elävä todiste edellisen tulostaantuman virheellisistä valinnoista, jolloin hätäisellä paljaaksihakkuulla tuhottiin metsän tuleva tuottopotentiaali ja jätettiin jäljelle pelkkää tyhjää jaettavaa. Halu kinata selkeällä menneisyyden tappiolla.

    Nämä kuusi muuta laskutaidotonta ja tietämätöntä löpisijää huutelevat vailla mitään todellista tieteellistä tai käytännön näyttöä suojellakseen omaa pimeyttään. Haastetaankin nämä kulu-uskovaiset vihdoin tuomaan pöytään rehelliset luvut ja paperille lasketut eurot, joissa huomioidaan avohakkuun todelliset perustamiskustannukset, vuosikymmenten korkotappiot ja lahovauriot, sen sijaan että he jatkavat tyhjien fraasien toistelemista.

    Visakallo Visakallo

    Selkeitä numeroita on Perkolle toimitettu jo vuosikaudet, mutta ongelmana on, ettei tämä ymmärrä jaksollisen metsänhoidon perusasioita.

    Milloin Perko jk-metsähoidon asiantuntijana ehtisi kertoa meille, miten kuusikko muutetaan jk-metsäksi?

Esillä 10 vastausta, 17,101 - 17,110 (kaikkiaan 17,114)