› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 17,221 - 17,230 (kaikkiaan 17,280)
1 2 3 … 1 722 1 723 1 724 … 1 726 1 727 1 728

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kuusiuskova 11.6.2026, 14:30

    Kyllä mulla on 20v kokemus jk, ja omat havainnot ja kokemukset tukee Sauli Valkosen havainnot. Se mitä en usko on ne mainitsemasi 23 motin jatkuvat vuosikasvut.  Jos näkisin omin silmin sellaisen metsän niin uskoisin. Ainakin mun omat jk-kuviot on vaan kasvanut sen verran (4mottia) ku Valkosen tutkimuksessa havaittiin. En ilmeisesti vaan osaa..

    suorittava porras suorittava porras 11.6.2026, 14:46

    Ei minultakaan puutu kokemuksia jk:sta. Tuloksia aloin korjaamaan aikanaan omissa metsissä uudistamalla alkuun 8ha loppuunharsittuja jk- yritelmiä.  Vajaatuottoisuudesta johtuen uudistusaloille sai ilmaiset taimet.Sama jatkui ,kun tein yli 30 vuotta konehommia toisten omistamissa metsissä. Monta lopuunkaluttua jatkuvan kasvatuksen kohdetta päätyi vajaatuottoisena aukoksi. Viimeisen hakkuun kertymä monesti vain satakunta mottia hehtaarilta eikä uusia taimia ollut edes nimeksi siinä vaiheessa. Edessä ankara muokkaus  ja taimet mättäisiin. Tämä on se totuus, mihin jatkuva kasvatus johtaa. Sitä on turha silotella. Ei ammattikäyttöön.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.6.2026, 14:48

    Pukkalan mukaan nettotulovirta on siis 5-10 % parempi jk:ssa. Tulos näissä riippuu aina käytetyistä oletuksista (tuotos, korko). Voi olla että laskelmissa ei ole kaikin osin pysytty nykyisten avomallin tulosten tahdissa.

    Vinkkasin tämän keskustelun Linkkariin ihmisten luettavaksi kun tuli jk:ta kovin kehuvaa tekstiä. Tässäpä sitä on ihmeteltävää monelle…

    Visakallo Visakallo 11.6.2026, 14:54

    Ei Kuusiuskova Perkolle kannata mitään kokemuksia kertoa, ei ne mene kuitenkaan seulasta läpi. Minullakin oli aikoinaan 1980-luvulla vanhan polven kokenut jk-opettaja, jonka opastuksella perustettiin muutama jk-kohde. Tuli ötökät ja sen myötä pystyyn kuivaneet puut, sekä myrskyt ja tuulenkaadot. Kun puusto näiden syiden takia väheni, maapojat heinettyivät liikaa, eikä taimia syntynyt, ja entisetkin taimet olivat kovilla. Tuli vain paljon pihlajaa, ja pajua ojiin. Raivaussahaa joutui käyttämään enemmän kuin jaksollisilla kohteilla, ja täydennysistutus ja heinäys oli erittäin työlästä, hidasta ja kallista. Kohta tulee kommenntti, ettei oikeassa jk:ssa ole noita ongelmia. Ei tietenkään ole, kun ne on jätetty jk-oppikirjoista tarkoituksella pois.

    Perko 11.6.2026, 15:40

    Sää olosuhteet ovat edelleen  ja  siloiset aukonreunat .    Silloin tehty harsinta on ollut  jotain muuta kuin   jk  hoitoa koska poistettuja  nuorempaa puuta ei  ole  ollut. Lisäksi homma oli lailla  kielletty  menettely.  Sää ja ötökkä  ongelmat  ei ole  jk:n  tekemiä.   Visan tarinassa  on jotain muutakin  vilppiä koska sen tarkoitus  ei muuten toteutuisi.

     

    Kuusiuskova 11.6.2026, 16:15

    Siitä oon samaa mieltä et kirjanpainajaongelmaa on ollut vasta viimeiset 15v laajemmin. Täällä etelässä se alkoi ennätyslämpimän 2010 jälkeen. Tulevaisuudessa se on tod vaan kasvava ongelma, mikä suosii sekametsien yleistymistä.

    Visakallo Visakallo 11.6.2026, 16:24

    Mäntypistiäiset vaivasivat täälläpäin jo 1980-luvulta alkaen mäntyjä.  Kuusten kirjanpainajat alkoivat yleistyä vasta 2010 paikkeilla. Sitä ennen kuusia kuivatti pystyyn joku muu tekijä. Koivujen vaivana on ollut lumimittari.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.6.2026, 16:29

    Kuusen rajussa harvennuksessa tai aukon reunassa kuivumiselle altistava tekijä lienee jonkinlainen valoshokin ja heikon juurtumisen yhdistelmä? Kirjanpainaja iskee sitten valmiiksi heikentyneisiin kuusiin. Tyvilahokin voi olla joskus mukana syndroomassa.

    Kuusellahan on pintajuuret, joten se on altis kuivuudelle. Asia kannattaa yrittää huomioida myös turvemaan kuusikoiden hakkuissa. Lisäksi kannattaa tarkkailla ojaverkostoa, ettei pohjavesi valahtaisi liian alas.

    Visakallo Visakallo 11.6.2026, 16:31

    Perko: ”Visan tarinassa  on jotain muutakin  vilppiä koska sen tarkoitus  ei muuten toteutuisi.”

    Tässä on Perko sinun kannaltasi se olennainen ongelma, että minä olen kasvattanut puita tulosvastuullisesti elinkeinokseni jo yli 50 vuotta, mutta miten on Perkon omien metsien laita? Onko ne kasvaneet vain jk-kirjoja lukemalla?

    Perko 11.6.2026, 18:45

    Puut kasvaa näin kesällä rutisten eivätkä tarvitse   minkäänlaista hörräämistä.  Myyntiin ja hakkuuseen on osattava  parasta mitä  tietää.  Siinä se melkein  on.  Silloin -62  vuonna olin talven  savotassa morsiamena Mc Culloch   ~10 kg  vielä  muutamia vuosia sen jälkeenkin,  kunnes puun ostaja sanoi, mie hoijan koko jutun jatka opiskelua.  Siinä oli viisain puunostaja jolle olen ikuisesti kiitollinen.

Esillä 10 vastausta, 17,221 - 17,230 (kaikkiaan 17,280)
1 2 3 … 1 722 1 723 1 724 … 1 726 1 727 1 728