Heinikot on voi ruiskuttaa näin syksyllä glyfosaatilla, se ei vaikuta puuntaimiin enää. Jos metsittäisin peltoa istututtaisin rivit niin että traktoriruiskun kanssa voi ajella. Heinän torjunta on helppoa kun sen osaa, 3l/ha maksaa 15€.

Heinäile sinä vaan, ei ole kielletty. Vaikka ruiskutetulla pellolla ei heinäkasvit kasva. Ne pitää myrkyttää jo ennen taimien istutusta ensimmäisenä kesänä ja istutus vasta elokuussa.

”Puu Hastelija: siemenpankista metsälauhaa?”

Anneli, ei tuossa mitään epäselvää ole, tarkoitettu Joovaalle sarkastiseksi kommentiksi,  hänellä kun ei muokkaamaton heinity. Oli siellä itse asiassa ajokoneen pääurat vailla lauhaa. Ja todella vähän luontaista taimiainesta urissakaan, kosteammissa kohdin oli koivua jo syntynyt, mutta kuivemmat kohdat oikeastaan täysin tyhjiä. Monesti 2. kesän jäljiltä ajourissa luonnontainta jo ylenpalttisesti, ehkä kesän hellejakso polttanut pienet alut?

Valitettavasti parhaat torjunta-aineet on kielletty. Eli ne jotka vaikuttaisivat siemeniin. Suomalaiset mieluummin syövät torjunta-aineita kuin levittävät niitä metsiin. Jokainen nautti glyfosaattijäämiä tuontielintarvikkeissa. Täysin puhdasta elintarviketta ei ole olemassakaan.

Tämä kesä on ollut varmasti huono kylvöksille sekä luontaiselle uudistumiselle: itämisen ensimmäista vaihetta eli ns. sirkkataimia on varmasti kuollut paljon kuivuuteen. Kuusenkin hyvältä näyttänyt siemensato taisi mennä sienitaudeille ja loisille. Männyn kylvöaloja voisi siis kannattaa täydentää ensi keväänä tai vähän myöhemminkin, koska männyllä voi tapahtua jälki-itämistä seuraavina vuosina.

Metsälauhaa tulee tosiaan halukkaasti myös jatkuvan kasvatuksen metsään, jota ei muokata. Myös kastikka on paha riesa, koska se kasvaa lauhaa pitemmäksi ja kaatuu taimien päälle. – Tiesittekös muuten mitä ”riesa” myös tarkoittaa: tatteja pilaavaa sienitautia. Siis sienen sienitauti, ”tatinriesa”. Riesainen tatti ei kelpaa ihmisravinnoksi.