› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 17,861 - 17,870 (kaikkiaan 17,892)
1 2 3 … 1 786 1 787 1 788 1 789 1 790

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 28.7.2026, 16:26

    Toki pienaukon voi tehdä kohtaan, jossa on valmiina kuusen taimia, ja sen seuraksi tulee sitten mahdollisesti männyn ja lehtipuiden taimia.

    Perko 28.7.2026, 18:36

    Niitähän oli pitkä lista Utsjokea myöten  pitkin maata.  Pane vaan mopo tulille.  Uskovan pittää olla tarkkana seuratessa  tiedon virtaa.

    konstapylkkerö2 28.7.2026, 20:17

    Humpuukimaakarit yrittää täällä näköjään edelleen syöttää pajunköyttä tasaikäisen metsän ja harsintametsän tuloksen laskennasta.  Kun tehdään aina tilanteen mukaan päätös metsänkäsittelytavasta, tulee otetuksi huomioon mm. valmiina oleva taimikko uudistuksen yhteydessä.  Uudistuskuluissa voidaan säästää paljon esim. luonnontaimettumista suosimalla. Mitään vuosikausia kestävää uudistuskulujen ynnäämistä ei tarvitse tehdä. Jos ei ole taitoa laskea oikein ha-tuloksen eroa valintatilanteessa, voi yrittää miettiä sitten miten paljon säästää, kun viljelyssä käytetään edullisempia menetelmiä mm. muuttamalla taimien määrää ha:lla tavallista pienemmäksi.    Lukuisat esimerkit ja tapaukset todistaa tasaikäisen kasvatuksen olevan pääsääntöisesti paras metsänkasvatustapa.

    Perko 28.7.2026, 20:44

    Mitä pylkerön  ” lukuisat  pääsäännöt ” ovat ?

    Berza 28.7.2026, 21:39

    Olen muutaman kerran pyytänyt päästä katsomaan näiden herrojen JK metsiä. Tähän mennessä en ole nähnyt muita kuin epäonnistuneita kohteita. Ehkäpä silmäni avautuisivat. Vastavuoroisesti kutsun kaksikon katsomaan omia metsiäni, joten eikö olisi reilu peli.🤔

    PS. Uskon että metsä lehdestä oltaisiin kiinnostuneita tekemään juttu tästä. Mitä mainosta se olisikaan JK väelle, kun joutuisimme myöntämään mallin hienouden.. Tuskinpa ilkeäsimme olla eri mieltä, jos esim Riikilä näkisi , miten hienosti homma toimii. Siis ilmainen mainos tämä olisi, enkä pysty ymmärtämään, jos ette tätä ota vastaan.

    Pidän suoraan sanottuna Pelle Hermanneina, jos ette tartu tähän.

    Kokenut kaiken tietää 28.7.2026, 22:18

    Berzalla hyvä ehdotus, ja jossain korvessa varmasti löytyy sellaisiakin kohteita, joilla jk on ylivoimainen. Mutta hienohan se olisi päästä katsomaan, jaksollista näkee paljon useammin. Kuusella onnistuu sekin varmimmin, ei ihme, että sen viljely on ollut valtavirtaa viimeiset 30 v. Vaikka jalostushyöty on ollut pienintä.

    Perko 28.7.2026, 22:30

    Mikkohan  on käynyt ja itse olet selittänyt alkutekstin puuston jatkuvan kasvatuksen  kohteena, harmillista sitä sei ei ole.   Mikon käynti  jaksollisen tuhoalueella hän määritteli jatkuvan kasvatuksen puustoksi.   Anna  Berza itse juttu lehteen

    Olen kuunnellut eli  lukenut  näillä sivuilla  lopinöitänne ja  ihmeellisiä teorioita  aukkojen kierrätyksistä  tohtorilta  ja muita  vielä typerämpiä selityksiä joilla  pystyy  jatkuvan  tuoton  päihittämään ovat täyttä puppua.

    Äsken  x – el  laskennalla   esitetyt vertailut  oli  selkeät voitte  käydä sen kimppuu mihin tulos on kadonnut.    Mitä luulette ymmärtävän  tuijottaessa puita  kun kuvissa on ollut  Osmo Palosaaren jk  metsää ja hyvä selostus , ei olut kuin kateutta kommentit.

    Kyllä Mikko voi tulla  jutun tekoon,  mutta en ole julkisuuden kipeä sitä on ollut riittävästi  työn puolesta.  *  Lehti  joskus luistaa säännöistä.
    –Poistamme epäasialliset ja metsäalaan liittymättömät viestit sekä organisaatioiden tiedotteet ja mainonnan.

    Jovain Jovain 28.7.2026, 22:33

    Julkisuutta ei tavoitella, pitäisi asiat selvitä vähemmällä. Tuskin täällä tarjoiltua halutaan nähtäväksi. Niitä on, mutta jatkuvassa tuotossa olevia jk metsiä on vähemmän, että sitä kohti.

    Kuusiuskova 28.7.2026, 23:56

    Berzalla hyvä idea, kannatan sitä. Ja esim Mikko kirjoittamaan jutun, hän osaa nämä jutut ja saisi Metsälehti hyvän jutun.

    Tottakai halutaan nähdä toimivaa jk-metsää ja saada siitä juttu lehteen. Se olis pulinat pois. Toivottavasti hyväksytte Berzan ehdotusta.

    Perko 29.7.2026, 00:33

    Tämä uusi vapaus on saanut jo noin 30 000 suomalaista yksityisomistajaa hylkäämään avohakkuut kokonaan käytännön leimikoillaan, minkä lisäksi jo lähes neljännes eli 150 000–180 000 omistajaa soveltaa peitteistä menetelmää osassa metsistään. Kun tilastot paljastavat perinteisen talousmetsän todellisen nettotulon jäävän kulujen ja korkojen jälkeen parhaimmillaan vain 80–130 euroon hehtaarilta, A  J  ryhmän ”kuusiuskoisten” ja Kärkkäisen kaltaisten jämähtäneisyyden esikuvien on yhä vaikeampi hyväksyä pakkaselle jäävää tuloa.  Muuta mainosta  ei Berzojen ja Mikkojen  tarvitse miettiä.

     

Esillä 10 vastausta, 17,861 - 17,870 (kaikkiaan 17,892)
1 2 3 … 1 786 1 787 1 788 1 789 1 790