Jatkuva kasvatus käytännössä.

Mutta myös se vääristelty teoria, jossa jk:n nimissä aletaan ottamaan tuottoa jaksollisesti aikaansaadusta puustosta yläharvennuksilla. Tämä ”valmis” puusto ei rasita jk:sta alku-investointina millään muotoa, on kannattavuusajatus! Missä muualla tällainen kusetus on hyväksyttyä?

Tämähän on Pukkalankin sumutusvideon pääpointti.

Korkolaskelmilla ei ratkaista metsänhoidon paremmuutta. Ne ovat aivan muut asiat metsänhoidossa mitkä ratkaisevat. Tedään tulosta parempaan suuntaan tai metsän tuhoksi. Esim tuo pystymetsien harvaksi hakkaaminen, myrskytuhoille alttiiksi.

Jojottajan rammari se jauhaa samaa virttä maailman tappiin. Eikö ole varaa lampsia levykauppaan?

No miten ne tuplatuotot tulevat? Siis kasvuna tai rahana?

Ei tunnu biologisesti mahdolliselta, että jk-metsä voisi kasvaa tuplat. Se on totta, että isojen puiden kasvu on litroina suuri, mutta niitä on per hehtaari vähän. Pienten puiden kasvu on prosentteina suuri, ja jos niitä on paljon hehtaarilla, kasvua kertyy.

Jos jaksollisen keskikasvu on 10 m3, on uskottavaa, että se käy nuoressa metsässä jopa 20 m3:ssa hetkellisesti. Väitetään, että jk:ssa olisi tämä tila mahdollista ylläpitää pysyvästi erirakenteisena. Mielellään tutustuisimme tällaisiin metsiin ihan käytännössä, eikä vain Perkon salaisissa kansioissa.

Saisiko nähdä tuplatuottolaskelman, että näkisi mitä oletuksia käytätte laskennassa? Jos ei tule valokuvia, videoita, puuston kokojakauman kuvausta eikä tuottolaskelmaa, voinemme olettaa, että tuplatuottometsä on satumetsä, haaveissa vaanko oot mun…

Ei vaan minä kysyn, kun en tiedä vastausta, ja te jk-kasvattajat vastaatte.

Mieti Perko jaksollisen metsän tai vaikka koko Suomen metsien ikärakennetta. Kasvu on puukuutioissa mitattuna nopeimmillaan keski-ikäisissä metsissä. Nyt te laitatte sinne samaan metsikköön myös ne pienet (vähän puukuutioita tuottavat, vähän tilaa vaativat) ja isot (paljon puukuutioita tuottavat, paljon tilaa vaativat) ikäluokat ja väitätte, että näin toimien kasvaa puuntuotos tuplaksi.

Mutta kummassako mallissa maaperän puuntuotoskyky on paremmin käytössä? Korvaako isojen puiden suurempi kasvu pienten taimien vaatiman tilan aiheuttaman menetyksen – siis suhteessa jaksolliseen metsikköön?

Juuretkin vaativat kasvutilaa. Loppujen lopuksi toimivan lehtivihreän määrä ratkaisee aika pitkälle kasvun maksimin, ja se riittääkö puille ravinteita ja vettä. Lehtivihreän määrä korreloi kai aika hyvin latvuksen tilavuuden kanssa (leveys max kertaa pituus max). Kummassako mallissa saadaan suuremmat luvut näin laskien?