› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 18,011 - 18,020 (kaikkiaan 18,033)
1 2 3 … 1 801 1 802 1 803 1 804

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 9.8.2026, 10:56

    Konduktööri kertoo ,” Ei ne Suomen hehtaarit kasva keskimäärin kuin alle viisi mottia vuoteen, paljaaksi hakattua maata vain näkyy junan ikkunasta, tukkipuita ei oo  lainkaan”.    Siinäpä se mites laitat laukalle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.8.2026, 11:13

    Ehkä siinä lehtivihreässä ei synny suurta eroa mutta jaksollisessa saadaan hyödyksi maan muokkaus, ravinteiden kierron nopeutuminen ja jalostus. Kun nämä hyödyt otetaan käyttöön suurella määrällä hehtaareja, siirrytään keskikasvussa  lähemmäs 10 kuin 5 kuutiometriä. Lisäksi ojitusta ja tuhkalannoitusta niistä hyötyville soille.

    Ei päästäisi käytännössä ihan Vessin 200 miljoonaan (20 milj. ha x 10 kuutiometriä), mutta selvästi nykyistä korkeammalle kyllä. Nythän etelässä on keskikasvu jo yli 7 ja noususuunnassa. Puolella metsäalalla (10 milj.) voitaisiin tuottaa 100 milj. mottia. Lopuista neljännes (5 milj. ha) on pääosin hakkuiden ulkopuolella, esim. vesistöjen suojakaistat, mutta lasketaan mukaan kasvuun. Viimeinen neljännes ts. karut kasvupaikat ja pohjoisimmat metsät voisivat tuottaa maksimissaan 5 mottia per ha x 5 milj. eli 25 milj. mottia.

    Kaikkien em. ryhmien kokonaiskasvu per 20 milj. hehtaaria olisi siis suuruudeltaan luokkaa 125 milj. mottia vuodessa. Jos jotain järkevää käyttöä löytyy.

    Perko 9.8.2026, 12:03

    Noilla teeseillä; olemattomat sijoitusvarat eivät riitä tuohon ralliin alkuunkaan! Kun tuolle linjalle lähdetään, kulut räjähtävät sellaisissa potensseissa, että perillisesi eivät niitä tulevilla puunmyynneillä tavoita puolessakaan vuosisadassa – se on  sellaista raatamista ja velkaa, ettei siinä auta mikkään.

    ”Koe-eläintarhaa” on ajettu 70 vuotta tuosta on jäänyt vain tuulen huuhtomat paikatut housut.   Mutta  jos niin on jollekin  sopivaa, siinähän   jatkaa tamppausta vaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.8.2026, 12:08

    Sehän riippuu Perko täysin soveltamastasi korosta että kannattaako vai ei. Euroja kilisee kuitenkin enemmän tamppaajan tilille.

    Perko 9.8.2026, 12:20

    Tuloaan Pikku-Petet  eivät ole osanneet laskea,  kun ei oikein laskutaidollaan ole päässyt kehumaan. Siinä V-J J kertomassa  ja toisessakin kuusijutussa oli  hyviä kohtia mutta puuttuu  ”keihäänkärki”  se olennainen haitta ei poistu jotta ~20 m3 tavoite pyörisi  lähes jatkuvana. Rahat& Korko kilisee tamppauksentahtiin  miinuksella!

    Kuusiuskova 9.8.2026, 13:04

    Sinä et ole ikinä esittänyt mitään todisteita jk-metsistäsi, toisin sanoen ovat satumetsiä. Ainoa mitä teet on että jauhat samaa lirumlaarum tarinoita ja koko ajan höpötät miten paljon menetetään korkojen ja laskennalisten tappioidxen takia.

    Kerro mulle miten perilliset joutuisi maksamaan mitään jos minä satsaan 500€ uuden kuusentaimikon perustamiseen? Ja edelleen se väittämäsi 23 motin jatkuvasta kasvusta ei pidä paikkansa, et ole ikinä esittäny mitään todisteita siitäkään. Sama levy vaan pyörii päivästä toiseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.8.2026, 13:11

    Esitäppä Perko sellainen laskelma jossa on miinuskorko ja miinuseurot! Varmaan irtoaa Nobelin palkinto taloustieteen alalta siitä!

    Perko voisi myös esittää mittaustulokset hetkellisesti yli 20 mottia kasvaneesta metsästään. Samoin Jovain omasta vakiintuneesta jk-metsästään.

    Kuinka paljon on puita eri kokoluokissa (puulajeittain rinnankorkeusläpimitta 1 cm tai 5 sentin luokissa ja puiden lukumäärä kussakin luokassa) ja kuinka paksu on lusto kussakin luokassa?

    Miten nämä luvut suhtautuvat Arvo Kettusen esittämiin taulukoihin, ovatko lähellä niitä?

    Perko 9.8.2026, 13:33

     

    Äkeen jäljet ja maanmuokkaus: -1 500 € (Miinuseuro)

    Uudet taimet ja istutustyö: -1 000 € (Miinuseuro)

    Taimikon varhaishoito ja perkaus: -500 € (Miinuseuro)

    Velka koron laskennassa käytetään  +merkkistä korkoa se  ”miinustetaan ”  lisäämällä kuluihin.  En  himoitse  Nobeleita ,  parvi voi  myös unohtaa ne haaveet.  Varmaan on hankalaa seurata  laskentaa.

    Ns  uudistus  on  selkeä menetys maahan haudattu menetetty pääoma, eikä nouse kolmantena päivänä .Myyjä huijareiden  keksimä uudistus sijoitus!

    Sijoitus pankintilille melko varmasti on saatavissa takasin.

    Dementtiset  vaatii joka viikko  samoja  mittauksia , sitten ilmoittavat  etteivät  vajavaisuutensa  vuoksi ymmärrä edes mitä ovat pyytäneet.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.8.2026, 13:37

    Sijoituksen korko on plusmerkkinen. Uudistamiskulu ei ole velkaa. Maanmuokkaus ei kustanna 1500 euroa vaan 500?

    Perko 9.8.2026, 13:53

    Kuokkii itse  palkatta niin on parempi  propsituotto hehtaarilta kun ei ole kuluja.   Se on ainut hyvä ettei  haudattua rahaa tarvitse uudelleen velkana maksaa.

Esillä 10 vastausta, 18,011 - 18,020 (kaikkiaan 18,033)
1 2 3 … 1 801 1 802 1 803 1 804