› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Viewing 10 replies - 1,821 through 1,830 (of 10,637 total)
1 2 3 … 182 183 184 … 1 062 1 063 1 064

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021 at 16:53

    Tagged: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Creator
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 26.9.2021 at 11:49

    Tuohan on se peruskysymys. Muodostuuko uusi metsä sellaiseen tiheyteen kun pitäisi syntyä. Varmaankin jossain ajanjaksossa jotain syntyy mutta onko aika riittävä ja taimettuminen riittävä.

    Tuohon jovainin kommenttiin metsän soveltuvuudesta molemmille kasvutavoitelle. Varmaan pitää myös huomioida että kuviokoot ovat riittävät ja soveltuvat hyvin koneelliseen korjuuseen. Enemmänkin suuntaus saisi olla kuviokokojen kasvattamisessa kuin pirstaloitumisessa.

    Puuki 26.9.2021 at 12:16

    Onhan niillä kasvatustavoilla eroja vaikka voikin yhdistellä ; esim. liian pieni PPA johtaa uudistamisvelvollisuuteen /metsän uuden kasvun turvaamiseen aiemmin kuin jk:n hakkuussa joka luetaan kasvatushakkuisiin kuuluvaksi.

    Tarkoitin tuolla opitimaalisella kasvatusketjulla myös tavan viljely-/luont.taimikon  perustamista ja taimikonhoitoja ym.  sen jälkeen.     Myös taimien kasvuissa ja järeytymisessä on eroja norm. tiheyden rajoissa vaihtelevilla tiheyksilläkin.  Rajat tullee vastaan liian harvassa kasvatuksessa (kasvupaikan pot. kasvu jää käyttämättä / laatu kärsii liiaksi/ taimet ei ehkä selviä muusta pintakasvillisuudesta, vesakosta ym. ) .  Toisessa ääripäässä uudistuskustannukset nousee liikaa.

    Webbiseminaarin katsoin osittain.   Turvemaiden jk:n osiosta jäi mieleen, että jk ei toimi hyvin kuin suht. harvoilla turvemaatyypeillä sopivissa olosuhteissa.   Se olikin ennestään jo tiedossa , että esim. karhun-ja seinäsammal-pinnoille ei synny juuri luont. taimiainesta ilman kevyttä muokkausta.

    Jovain 26.9.2021 at 13:12

    Eiköhän mene samalla tarkastelulla. Tarvitseeko PPA:ta tarkastella erikseen, jos ollaan samassa ohjelmassa ja samalla sopimuksella. Jos on edellytykset jatkolle avataan, muussa tapauksessa viljellään.

    mehtäukko 26.9.2021 at 15:11

    Mistä samoista sopimuksista oikein höpistäänkään, mutta ”jatkuva kasvatus käytännössä” ei ole tämänkään ketjun tuloksena tuonut asiaa lähemmäs käytäntöä senttiäkään. Vouhotettu ilmastollisuus, uudistumisen epävarmuus, korjuun onnistumisen epävarmuus ja kantohinta eivät ole ratkenneet miksikään.

    Metsuri motokuski 26.9.2021 at 16:11

    Mitähän tuo jovainin kirjoitus tarkoitti ?

    A.Jalkanen 26.9.2021 at 16:15

    Jos on sopiva kivennäismaan kasvupaikka (MT tai parempi), jossa on sekametsän alla valmiina nätti kuusen erirakenteinen alikasvos, sitä voi kasvattaa edelleen niin kauan kuin se on nätti. Jos on turvekangas, jossa on erirakenteinen sekametsä, sitä voi myös kasvattaa jatketusti ja vältellä sen avulla kunnostusojitusta. Männyn siemenpuiden kasvatusta voi jatkaa normaalia pitemmälle. Tällaisissa tapauksissa jk voi olla järkevä vaihtoehto, ja voi olla onnistuessaan myös ihan kannattava.

    Peitteistä kasvatusta tarvitaan lisäksi erityiskohteissa, joita ei mistä tahansa syystä haluta vetää aukoiksi, mutta silloin alueella on puuntuotannon ja sen taloustuloksen lisäksi muita painavia tavoitteita.

    Kelpaisiko näistä jokin mehtäukolle edes joksikin aikaa?

    Jovain. Jäävä pohjapinta-ala määrää teetkö kasvatushakkuuta vai uudistushakkuuta. Uudistushakkuun jälkeen alue tulee uudistaa.

    Jovain 26.9.2021 at 18:18

    Mm. Tuskin on tarpeellista määritellä pohjapinta-aloja erikseen jatkuvalle ja jaksolliselle kasvatukselle, jos toimitaan ns. samassa metsässä ja sovelletaan metsänhoitotapoja keskenään. Tuskin PPA ratkaisee myöskään sitä, kasvatetaanko vai uudistetaanko. Jos on edellytykset edelleen kasvatukselle tehdään sitä, muussa tapauksessa uudistetaan. Jk hakkuut kuuluvat sinne kasvatushakkuisiin.

    Metsuri motokuski 26.9.2021 at 18:27

    No ei tietenkään tarvita määrittää.

    A.Jalkanen 26.9.2021 at 18:36

    Asetuksessa ne on määritelty eri taulukoissa, mutta luvuissa ei ole suurta eroa. Pääasia on kuitenkin huolehtia, että metsä ei mene liian harvaksi kasvatushakkuissa – oli sitten erirakenteista tai tasarakenteista metsää.

    Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä
    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20131308

    mehtäukko 26.9.2021 at 18:52

    On kymmenien vuosien takaa käytännöllinen ohje sp poiston ajakohdaksi: kun kontallaan ollen erotat sirkkataimet, siemenpuut pois miel. lumen aikaan. Kaksijakoinen on käytössä tilanteen mukaan.

    Pienimuotoinen jk menettelee, mutta höpinät jk:n autuudesta jaksollisen korvaajana voi nakata takkaan.

Viewing 10 replies - 1,821 through 1,830 (of 10,637 total)
1 2 3 … 182 183 184 … 1 062 1 063 1 064