Jees, pystykauppa tarkoittaa yleensä ennakkoraivausta ja jaksottaista metsänhoitoa. Tällä on aika vähän tekemistä peitteisen metsänhoidon kanssa, jossa ensin hakataan ja sitten raivataan. Menettelytavoilla on kuitenkin merkittävä vaikutus metsänhoidon kannalta. Sillä nykyisen käytännön mukaisesti jopa jk metsää ennakkoraivataan, että voidaan perustaa jk metsää. Mennään lakirajoille ja jäädään odottamaan taimettuuko. On kyseenalaista tarjoilla tällaisia jaksottaisen harveikkoja, tässä tapauksessa vajaatuottoista ja perustella, että on perustettu jk metsää.

Onnistuu kyllä jaksottaisena metsänhoitona, mutta on huolehdittava peitteisen metsähoidon elementeistä. Koskee tahoja, jotka puukauppaa ja metsänhoitoa harjoittavat. Pystykauppa ohjaa perinteiseen jaksottaiseen metsänhoitoon.

^ ” 10-12 ja 12-14 ”  Oli varmaankin E-Suomessa (?).

Kieltämättä edellä Webinaarissa on hyvää palautetta peitteisestä metsänhoidosta, sen kannattavuudesta, niin myös puukaupasta ja korjuun edellytyksistä. Muutoksesta, ei tarjoilla vain yhtä hyvää ja onhan siellä paljon näkyvää ja näkymätöntä, jotka puoltavat monimuotoista metsänhoitoa ja toimintaa.

Pari vuotta vanhassa webbiseminaarissa kerrottiin mm. että jk kannattaisi parhaiten , jos voisi tehdä harsinnan  2-4 m²/ha PPA:lle  (Valkonen) .    Sehän onkin hyvä ohje ; ihan kuin ennen vanhaan kun tehtiin sp-hakkuuleimikoita.  Saman verran jätettiin pystyyn puita männiköihin jotta uusia taimia pääsi syntymään.  Kun vielä s-puut valitaan etukäteen merkkaamalla , saadaan paras luont. siemenaines käyttöön . Maanmuokkaus tietysti kohteen mukaisesti  tehdään myös.    Kun vielä jonkin vuoden jk-hypetys kestänee ja kehitys kehittyy, palataan entisiin hyviksi koettuihin menetelmiin.

Siinä Valkosen webinaarissa oli kuva jossa oli mitattu kasvuja eri jatkuvan kasvatuksen tutkimusalueilta. Kuvan tulkinta meni jotenkin niin että kyllä kuusikon voi hakata harvaksikin, kyllä se kasvaa edelleen hyvin.

Sitä hyvää kasvua voi tosin joutua odottelemaan pitkäänkin, koska alikasvoskuusen tarvitsee kasvattaa uudet valoilmaston muutokseen sopeutuneet neulaskerrat ja juuristojakin pitää vahvistaa. Tämä on yksi syy siihen, miksi jatkuvapeitteinen metsä häviää keskikasvussa pitemmällä aikavälillä.

Kuvaa tarkemmin katsoessa huomaa myös, että yksittäisten tutkimusalueiden sisällä ne koealat joissa oli enemmän puustoa yleensä kasvoivat paremmin, vaikkakin koealojen välinen vaihtelu oli suurta. Kuusi ei kasva ilman hyvää pitkää vihreää latvusta.