› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,841 - 1,850 (kaikkiaan 14,518)
1 2 3 … 184 185 186 … 1 450 1 451 1 452

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 28.9.2021, 08:03

    On aikatavalla itsensä ja lukijan pettämistä, jos jk metsänkasvatus yleistetään vain turvemaille ja korville sopiviksi. Näillä väittämillä ei vertailla metsänhoidon paremmuutta, vaan ns. ilmastopäästöjen hallintaa turvemailla. On saman tyyppinen asia, kun väitetään jk sopivaksi muutamille erityiskohteille. Varsinaisesti metsänhoidon kannalta näillä väittämillä ei ole tekemistä. Peitteisessä metsänkasvatuksessa jk sopii kaikille metsäalueille.

    mehtäukko 28.9.2021, 08:20

    Jos sinä Jovain työskentelet metsän parissa sen 200 vuotta, kerkiäähän se tuoton nysä. Väität mitä väität.

    Timppa 28.9.2021, 09:25

    On aikatavalla itsensä ja lukijan pettämistä, jos jk metsänkasvatus yleistetään vain turvemaille ja korville sopiviksi. Näillä väittämillä ei vertailla metsänhoidon paremmuutta, vaan ns. ilmastopäästöjen hallintaa turvemailla. On saman tyyppinen asia, kun väitetään jk sopivaksi muutamille erityiskohteille. Varsinaisesti metsänhoidon kannalta näillä väittämillä ei ole tekemistä. Peitteisessä metsänkasvatuksessa jk sopii kaikille metsäalueille.

    P W Hannikainen kirjoitti 1903 Metsänhoito-opissaan, että harsinta, siis jatkuva kasvatus soveltuu sellaisille paikoille, joilla pienikokoisella puulla ei ole arvoa.  Lohkohakkuu, siis jaksollinen kasvatus, soveltuu paikoille, joilla myös pienikokoisella puulla on arvoa.

    Mimusta tuo on laittamattomasti sanottu.  Ja ainakin meidän pienikokoisista puista maksetaan kohtuu hyvin.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.9.2021, 09:27

    Peitteisessä metsänkasvatuksessa jk sopii kaikille metsäalueille.

    Metsänomistajan tavoitteet vaikuttavat siihen mikä hänelle ”sopii”. Jos avohakkuu ja sen mukana tulevat riskit (kuten hirvet) närästävät enemmän kuin mahdolliset jk:n (muun muassa uudistumiseen liittyvät) epävarmuudet, valinta on selvä. Tässä ketjussa on koetettu vertailla menetelmien ominaisuuksia – niin että tuon valinnan voi tehdä tosiseikkojen eikä uskomuksien pohjalta.

    Gla Gla 28.9.2021, 09:41

    Kyllä se on hybridi, joka sopii kaikkiin kohteisiin. Jatkuvaa voi harrastaa niin kauan, kuin alikasvosta riittää eli päällä ei ole puhdas kuusikko (tietyt kasvupaikat poikkeuksena). Sen jälkeen on edessä joko aukkovaihe tai puuston kasvun hiipuminen eli hakkuiden loppuminen. Jossain kohteissa sekin on ok. Pihapuiden kohdalla olen miettinyt, miten ne saisi museoitua tiettyyn kokoon. Isoja ei viitsi talon vieressä kasvattaa ja ison poistaminen tekee aina ison reiän tontille.

     

    Puuki 28.9.2021, 09:53

    Puulajivalinnalla saa ainakin jotain vaihtelua pihapuiden kasvunopeuteen.   Kitukasvuinen kuusi esim. ei tosin ole kovin hieno pihapuu kuivalla pihamaalla.  Mustakuusi voisi kasvaa vähän hitaammin ja jäädä lyhyemmäksi  kuin tavallinen metsäkuusi hyvälläkin kasvupaikalla.  Useimpia lehtipuita voi lyhentää ja kasvattaa sitten vaikka pitkään kantoon vesoja. Saman voi tehdä kuusellekin esim. kuusiaitojen leikkauksilla.   Vuorimännyt on muuten kestäviä pihapuinakin. Saa olla vaikka pari m lunta päällä (katolta tullutta) ja puut maata vasten,niin silti oikenevat kesäksi entiseen kuntoon.

    S.Valkosella on minusta hyviä mielipiteitä ja tutkimustuloksia jk:n mahdollisuuksista. Ne vastaa ainakin paremmin käytännön kokemuksia kuin joidenkin jk-firmojen markkinamiesten kertomukset.

    suorittava porras suorittava porras 28.9.2021, 10:08

    Minun ”jatkuvan kasvatuksen’ kokeilun viimeiset tukkirungot ovat pinossa haloiksi kuivumassa. Poistin viimeiset nelimetristen taimien päältä. Näköala järvelle parani huimasti ja uusi kasvu on turvattu.  Tonttia suuremmilla aloilla onnistuminen ei ole yhtä varmaa.

    Ensimmäinen operaatio tontillani neljännesvuosisata sitten oli poistaa kuuset rantaviivasta. Sitten poistin vähin erin näköalaa peittäviä ja rakennuksia uhkaavia mäntyjä. Nyt ei ole maisemanhoitohuolia pitkään aikaan ,kun isot männyt on pinossa.

    Metsuri motokuski 28.9.2021, 14:42

    Jovaini vois kokeilla jatkuvaa vaikka vanhan paksu kunttasen kuusikon uudistamiseen ilman muokkausta. Voi olla että jovainin tiimalasi on jo tyhjä odotellessa ja vielä seuraavankin sukupolven.

    Jovain Jovain 28.9.2021, 20:06

    Hannikaisella näyttää hirsien harsinnon eli sahapuiden hakkuun kiertoaika olevan 160 vuotta Etelä-Suomessa ja 240 vuotta Pohjois-Suomessa. Tottahan edistymistä metsänhoidossa on tapahtunut. Tällä hetkellä mennään parhaimmillaan jo 40-60 vuoden kierrossa. Niin myös jatkuvassa kasvatuksessa. Ainakin erirakenteisessa kuusikossa päästään jo 50 vuoden kiertoaikaan. .

    Puuki 28.9.2021, 20:13

    Oikeaoppisessa jk:ssa on kiertoaika jatkuu hamaan tulevaisuuteen (NNA- kannattavuuslaskelman määritelmän mukaan) , kun uutta taimikkoa syntyy jatkuvasti ja pääosin vain parhaat puut hakataan pois tasasin väliajoin.

Esillä 10 vastausta, 1,841 - 1,850 (kaikkiaan 14,518)
1 2 3 … 184 185 186 … 1 450 1 451 1 452