› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 18,591 - 18,600 (kaikkiaan 18,620)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Kuusiuskova

    Nostis, en ole edes mitalisijoilla vielä, kaukana siitä….

    Kuusiuskova

    Siinä olet oikeassa ettei tämä mikään keskustelu ole ollut enää pitkään aikaan. Kysymyksiin ei saa ikinä kunnon vastausta näiltä guruilta, vain tyhjänpäiväistä höpinää. Minä kaipaisin käytännön jk-esimerkkejä, sellaista ei ole kukaan esittänyt, ainoastaan lentäviä mainoslauseita, joilla ei ole mitään arvoa.

    Nostokoukku

    Kumpiko osapuoli katsotaan harhaiseksi trolliksi? Se on jäänyt vähän tirkistelyssä epäselväksi.

    Isäntälinja

    Ja palataanpa aiheeseen, vaikkakin käytännöstä teoriaan.

    Jos hakkuuväli on 15 vuotta, tarvitaan 5  latvuskerrosta.

    Mikä on runkoluku/ha kullakin kerroksella, jotta valoa riittää alimmallekin?

    Omissa pohdinnoissani kuusella ei yli 50 per kerros kahdella ylimmällä kerroksella, männyllä voisi olla lähemmäs 100.

     

     

     

    Kuusiuskova

    Se on hyvä pohtia jk, mutta kovin monella ei ole käytännön kokemusta asiasta. Metsän pitää olla riittävän harva, mutta samalla tarvitaan maanmuokkausta jotta uusia taimia syntyy. Myös jk joutuu käyttämään raivaussahaa, toisin kuin guru väittää. Niitä taimia kuin ei anna synny sinne minne ne halutaan ja toisissa paikoissa niitä on liikaa. Pitäisikö mieluummin pyrkiä neljään kerrokseen metsässä, se voisi olla helpommin hallittavissa ja toteutettavissa?

    Perko

    Kysymys viidestä erillisestä latvuskerroksesta ja niiden runkoluvuista paljastaa, miten vahvana painolastina vanha jaksollinen kasvatusmalli edelleen jumittaa ajatusta. Metsää yritetään väkisin survoa keinotekoisiin lokeroihin, taulukoihin ja matemaattisiin ruutujakoihin, joita ei todellisessa luonnossa ole olemassa. On aika heittää se jaksollisuus kaikkineen hiiteen: aidossa eri-ikäismetsässä puusto on sekaisin kaikenikäistä ja -kokoista, eikä siellä ole mitään silmällä nähtäviä tasakorkuisia ”kerroksia”. Olennaista ei ole laskea teoreettisia puumääriä keksityille tasoille, vaan varjella väljyydellä valoisuutta ja pitää huoli siitä, että parhaassa arvokasvuvaiheessa olevia runkoja on aina riittävästi kasvamassa korkoa. Tässä auttaa juuri se virkistyspulssi, jonka A J oli saanut muualta ja vapauttaa ajattelun kaavamaisesta jankuttamisesta kohti käytännön jatkuvaa arvontuottoa.  Luonnolla   on taipumus korjata hoitojen virheitä  jopa herättää tuhottu kasvu!

    Kiitokset Isännälle asiallisesta  pohdinnasta!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kohti uutta suometsätaloutta -webinaarisarja tarjoaa ratkaisuja. Yksi keskeinen käsiteltävä asia on jatkuvapeitteinen kasvatus.

    Isäntälinja

    Se oli vain omaa pohdintaa, miten saa ihmejusteerin  toimimaan, eli miten otetaan metsästä 150 kuutiota viidentoista vuoden välein loputtomiin. Eli ei mitenkään. MOT

    mehtäukko

    Erään retkeilyn lomassa vkl oli patikointia erilaisten metsänhoitotyyppien maisemissa. Sielläpä oli jk:sta tehty mt:llä malliksi kansalaisille. Ylinnä hojotti harvassa sorvikuusen mittoihin yltäviä auringossa päivettyneitä kuusia, mäntyjä vielä vähemmän. Ne sitten olivat kuvion rajalla etelän puolella, josta alkoi 6-7 m mittainen koivutureikko. Tähän valonurkkaan parin aarin alalle oli syntynyt ryhmittäinen tiheä kuusi-alikasvos. Ajo-urille oli syntynyt nelimetrinen pihlajavesakko jossa hiestä joukossa. Käytännössä ei havupuun taimia. Välikasvun puusto puuttui tyystin läntiltä.

    Mietittäessä, mistä ja mitenpäin niitä ikäloppuja tukkirunkoja poistaisi, että edes vähistä vähän jäisi taimia tallelle, ainoa konsti olisi ilmainen helikopterikorjuu. Onkohan sitä?

     

    Perko

    Noilla Isännän lahjoilla jää saamatta ei aiemmilla eikä nykyisillä aukoilla, isännän heimo viisaus saa jälleen sulan hattuunsa! Asenteellasi ei ole mahdollista jatkuva kasvatus.

Esillä 10 vastausta, 18,591 - 18,600 (kaikkiaan 18,620)