› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 18,781 - 18,790 (kaikkiaan 18,802)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Kuusiuskova

    Näytäppä yksikin kuvio koko Suomessa missä toimitaan sun, Lähteen, Kujalan, Norokorven  ym ohjeistuksen mukaan ja teidän metsänhoito on toiminut toivotulla tavalla viimeisen 30v aikana. Ei taida löytyä sellaista, on vaan simulointeja.

    Ps:Perkoa pitäisi haastatella seuraavassa Tapsan ja Joukon podcastissa, olisi kyllä paljon katseltavaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Teoriassa noin, mutta käytäntö toimii meillä vain pienessä osassa kasvupaikkoja (kuuselle sopivat) ja ei niilläkään aina. Jos kasvu jää puoleen, päästäänkö vastaavaan tuloon euroissa per hehtaari, vaikka myytäisiin vähemmän propsia?

    Uudistuskulut ja taimikonhoidon kulut jäävät osin pois, mutta kaikki muut metsätilan kulut pyörivät lähes samalla rasituksella. Tuloksen voi laskea esim. niin että vähentää metsätilan vuotuisen kasvun arvosta vuotuiset kulut ja verot ja vertaa sitä tilan puuston arvoon.

    Perko

    (Y  N)   Sopii  hyvin metsään  euroja tuottavaan menettelyyn. Eikä tarvitse  hakea paikkaa.

    Kuusiuskova

    No missä on Norokorven esimerkkikohteet??

    Perko

    Kuusiuskovalta on tutti taas kadonnut tai jäänyt syöttökaulurin alle. Kehityksen taso alkaa olla jo aivan Trump-luokkaa.

    Perko

    Aivan kuin  olisi  A J  unohtanut.

    Avohakkuumalli kuluineen (eka 20 vuotta): -100 % ROI. Kassa kevenee 1800 euroa hehtaarilta, ja keskinopeus on nollassa, kun odotetaan taimikon kasvamista.
    * Jatkuvan kasvatuksen malli (eka 20 vuotta): +60 % – +100 % kokonais-ROI (riippuen poimittavan tukkipuun määrästä). Alkuinvestointi on 0 €, ja ensimmäinen yläharvennus tuo heti  tuhansia euroja nettotuloa hehtaarilta.

    Kuten Timppa polkupyörätestissä hokasi, avohakkuumies polkee ensimmäiset 20 vuotta raskaassa ylämäessä ketjut kireällä ja pelkkää kulua maksamalla, kun taas jatkuvan kasvatuksen ennakoinnilla hyödyntäjä rullaa eteenpäin tasaisella keskinopeudella keräten tiliä ilman nollavuosia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Niin mutku ei pidä lopettaa laskemista ennen päätehakkuita kuten Timot tekivät kuuluisassa esimerkissään. Sitä paitsi eka 20 vuottakin voi tuottaa aivan kelvollisen tuoton investoinnille. On laskettu edellä. Jos Perko on vaikka unohtanut. 😜

    Perko

    Ei ollut metsästä eikä tästä ajasta tehtyä tuloa. Hymiötkään ei auta kun myynti puuttuu!

    Kuusiuskova

    Huomaa että rupee Perkolta taas argumentit loppumaan kuin joutuu taas henkilökohtaisuuksiin menemään.

    No missä on ne sun oppi-isiesi esimerkki kohteet? Perkon virtuaalimaailmassa?

     

    KuneKoski

    Hyviin tuloihin päästään vasta, kun sekä kertoja että kerrottava ovat suuria. Jatkuvassa kasvatuksessa kasvun mahdollistava kasvatusasento on sen verran harva, että mottimäärät jäävät pieneksi. Eli vaikka tukkiprosentti ja puun yksikköhinta olisivat korkeita, mutta hakattava puumäärä pieni, jää lopputulos alhaiseksi. Osin varjossa kasvavan puun kasvunopeus on myös alempi. Uudistamiskulujen välttäminen ei kata alempaa puumäärää, hitaampaa kasvunopeutta sekä jatkuvaa harvennushinnalla myyntiä.

Esillä 10 vastausta, 18,781 - 18,790 (kaikkiaan 18,802)