› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,871 - 1,880 (kaikkiaan 14,529)
1 2 3 … 187 188 189 … 1 451 1 452 1 453

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Panu Panu 29.9.2021, 13:41

    Eihän tässä kuitukokoa haettu vaan energiapuunkorjuuta. Eikös se tehdä yleensä giljotiinikouralla?

    Puuki 29.9.2021, 15:06

    E-puut korjataan tietysti  pääosin ennen kuitupuukokoa pois. Luont. uudistus sopii parhaiten; kukaan ei istuta 4000 kpl/ha taimia.    Se on sitä laatupuun kasvatusta josta ei ainakaan toistaiseksi saa yleensä myyjä mitään korvausta tukkipuiden myynnissä vaikka aihetta olisi.    Tiheä asento aiheuttaa lisäkuluja koska puiden järeytyminen on hidasta vaikka uudistuskulut ei lisääntyiskään.     E-puistakin pitää vain saada riittävän hyvä hinta, ja muutenkin pitää onnistua se homma jotta jäävä puusto on laadukasta tukkipuun kasvatukseen.        Kun tulevaisuudessa sahat syynää sahattavat tukit läpivalaisulla entistä useammin, alkaa laatu vaikuttaa entistä enemmän lopputuotteiden käyttökohteisiiin ja arvonnousuun.      Parille vientisahalle Suomessa  voinee toimittaa A-lk:n mä-tukkia eri hinnoilla kuin tavallisista sekatukeista maksetaan  mutta tukkien  pittää olla tavallista suurempia ja vähintään ohutoksaisia  (max 1 cm).

    Timppa 29.9.2021, 16:25

    Taitaa olla tuo E-puun kasvatus sellainen taiteenlaji, ettei sitä kannata yrittää.  Minun mielestäni laatumännyn kasvatusketju voisi olla tällainen:

    Perkauksen jälkeen 1800-2000 tainta

    Ensiharvennuksen jälkeen 1100 runkoa

    Seuraavan jälkeen  600 runkoa

    Ja viimeisen jälkeen 350-400 runkoa

    Näin saadaan harvennusreaktio toistettua kolmeen kertaan ja vuosikasvujen vaihtelut kohtuullisia.

    Oleellista männyn kasvatuksessa on, että puut ovat mahdollisimman tasakokoisia niin pituudeltaan kuin paksuudeltaan.

     

    Metsuri motokuski 29.9.2021, 17:37

    Olen samaa mieltä timpan kanssa. Monesti tuo viimeinen harvennus jää tekemättä ja toisessa otetaan hiukan enemmän pois. Kyllä tuo e puun kasvatus noilla 4000 tiheyksillä on sellaista puuhaa että ei sitä ihan jokaiselle metsänkasvattajalle voi suositella. Siellä pitää olla tietämystä takana ja korjuu just silloin kun aika on kohdillaan. Monella paikkakunnalla sellaista korjuukalustoa ei löydy. Eikä ostajiakaan.

    mehtäukko 29.9.2021, 17:45

    Timpan kaavailut ovat kohillaan. Tukin tuotto ja ”laadutus” on tärkeämpi kuin risusavotat.

    jees h-valta 29.9.2021, 19:01

    Katotaan ny. Kyllä risusavotat on tähän maailmaan kannattanut ja kun sähkö nousee ensi talvena noin 30%:ia. Jos tälläkin hetkellä saa tuhansien edun talon lämmityksestä omalle työlle on vaikea kuvitella että se tulevaisuudessakaan ainakaan huononisi. Kaupallisestikkin tehden 4000:n alkukasvatus on naurettavan helppoa eikä siitä noin 2200-2400 poisotto pitäisi liian vaikeaa olla edes metsäkansalle. Itse tehden tietysti parhaan saa mutta olen nähnyt kyllä hyviä toimijoitakin tässä puuhassa.

    Jovain Jovain 30.9.2021, 08:20

    Jk:n kiertoaika 50-60 vuotta on täysin mahdollinen. Aloitus avohakkuusta, kysymys on suuntautumisesta, ensiharvennuksessa päästään jo erirakenteisuuteen, on useita latvuskerroksia. Mänty tai hoivu etukasvuisena antaa jo hyvän tuloksen toisessa hatvennuksessa. .

    Onhan se uskottava näihin kitusiin, eli alikasvoksiin, kun kerran tutkimus on selvittänyt niiden iäksi 30-50 vuotta. Ei ole kuitenkaan syytä yleistää, ei ainakaan käyttää metsänhoidon vertailussa. Myös jk metsän kasvatuksessa kehityskelvottomat raivataan pois.

    Metsissä on paljon myös nuorempaa kehityskelpoista taimistoa, joita voi käyttää. Olisi vielä paljon enemmän, jos jaksottaisessa metsän kasvatuksessa taimistojen kehittyminen sallittaisiin paremmin.

     

    mehtäukko 30.9.2021, 16:22

    Jos tutkimus ja monien käytäntö on osoittanut toisin, Jovainin ..”Jk:n kiertoaika 50-60 vuotta on täysin mahdollinen..” on utopiaa. Puolitoistametrinen taimi n.40 vuodessa!

    Miten sinä löydät niitä mäntyjä ja koivuja mihinkään toiseen harvennukseen, kun ne eivät varjostuksen,heinien ym. otusten takia pääse alkuunkaan. Yleistää ei tarvitsekaan kun se on vain taudin kuva.

    Jovain Jovain 30.9.2021, 20:56

    Aika puutteelliseksi on jäänyt mehtäukon viljelykset. Tarjoaa vaihtoehdoksi 40 vuodessa vain 1.5 metriä. Olisiko tullut valittua kitusia tai jäänyt muuta puutetta. Kannattaa aloittaa alusta, käyttää uutta siementä ja uusia taimia. Pääsee helposti, kuusta erirakenteista tai koivua/mäntyä etukasvuisina, sahapuuta, näkyy vuosirenkaista.

    Timppa 30.9.2021, 21:06

    Aika puutteelliseksi on jäänyt mehtäukon viljelykset. Tarjoaa vaihtoehdoksi 40 vuodessa vain 1.5 metriä. Olisiko tullut valittua kitusia tai jäänyt muuta puutetta. Kannattaa aloittaa alusta, käyttää uutta siementä ja uusia taimia. Pääsee helposti, kuusta erirakenteista tai koivua/mäntyä etukasvuisina, sahapuuta, näkyy vuosirenkaista.

    Onko tämä nykyaikaista jatkuvaa kasvatusta?  Uusia siemeniä ja taimia?

Esillä 10 vastausta, 1,871 - 1,880 (kaikkiaan 14,529)
1 2 3 … 187 188 189 … 1 451 1 452 1 453