› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,881 - 1,890 (kaikkiaan 14,529)
1 2 3 … 188 189 190 … 1 451 1 452 1 453

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 1.10.2021, 04:40

    EDIT

    Visakallo Visakallo 1.10.2021, 05:35

    Jos joskus saataisiin vielä palstalaisten kesäretki aikaiseksi, niin Joovainin metsät olisivat aivan itseoikeutettu tutustumiskohde!

    Jovain Jovain 1.10.2021, 19:53

    Ei taida olla vielä ajankohtainen, seuraavaan suveen on aikaa ja paljon ehtii tapahtumaan. Kieltämättä aihe on kiintoisa ja ajankohtainen.

    Puuki 2.10.2021, 07:20

    Etukasvuiset männyt onkin yleensä oikein laatupuuta, jos tarve on paksuoksapaneeelin valmistukseen.  Mutta kyllähän ne karulla maalla pysyy maxoksarajan alapuolella vielä, muualla tulee helposti kuitupuuta.   ”Oikeaoppisessa” jk-metsän kasvatuksessahan ei käytetä esim. siementen kylvöä, istutusta eikä tehdä th:kaan ; viralliset tuotoslaskelmat kusee helposti, jos ne otetaan mukaan.

    Laita Jovain muutamia kuvia jk -metsistäsi, niin näkee muutkin miten kannattaisi toimia.

    mehtäukko 2.10.2021, 07:52

    ”…niin näkee muutkin miten kannattaisi toimia…” No jo. Sitä on odotettukin, sillä aikaisemmat kummalliselta tuntuvat toimintatavat klusterin suuntaan ei ole vakuuttaneet. Pääsemme siis kaikki muutkin rahapatojen ääreen?!

    Jovain Jovain 2.10.2021, 10:08

    Puuki on rohkea mies, sieltä tulee avaukksia ja hyvä niin. Minulla ei ole antaa kuvia, on kyllä metsäalue joka voisi sopia, mutta on manuhakkuun jäljiltä. Se tuskin oli tarkoitus, tarvittaisiin motohakkuun jäljiltä. Motohakkuut ovat pääasiassa avohakkuita vanhoja kuusikoita ja koivikoita, myös kaksijaksoisia ja jaksottaisen harvennuksia. On kyllä taimikkoa ja manu ensiharvennusta ja toista harvennusta, tähän aiheeseen mahdollisesti sopivaa ja kun ajatus oli ns. vapaan tyylin metsänhoidosta.

    Käytännön mittakaavassa mieleen tulee mm. Webiseminaarista tutut Arvometsä, Innofor, Yhteismetsä Tuohi, Metsänhoitoyhdistykset jne. Löytyy ainakin käytännön mittakaavaan käsiteltyjä metsiä.

    Eiköhän aihepiiri ole sen laatuinen, että ns. ”oikeaoppiset” hoidon ohjeet ja laskelmat voi jättää vähemmälle. Metsänhoidon ohjeet ovat suosituksia, ei ole mitään estettä toimia myös toisella tavalla. Toiminta ns. vapaan tyylin metsänhoidossa ei ole vierasta ja johtaa pakostakin eri metsänhoitotapojen yhdistämiseen. Metsänhoito samassa metsässä toimii ja kokemus jo ennen sulkua 50-70 luvulta, kertoo yhdistämisen puolesta.

     

     

    Visakallo Visakallo 2.10.2021, 10:13

    Jos nyt oikein tulkitsin tällä kertaa, niin Jovainilla on ollut metsänkäsittelystä enemmän puhetta kuin tekoja.

    Timppa 2.10.2021, 10:41

    Kerran oli Ylellä 1/2-seiska ohjelmassa Yhteismetsä Tuohen ”mainos”.  Taisi olla jostain Lohjalta päin.   En sen ohjelman perusteella kyllä vakuuttunut asiasta.  Suuressa kuusikossa pieniä alikasvukuusia harvassa.  Kun kyse on Lohjasta, niin saattaisi onnistua seuraavan sadan vuoden kuluessa tyvilahotukkikuusen kasvatus noista taimista.

    Kävin kerran Porvoon lähellä Bosgårdin kartanossa opintoretkellä.  He mainostivat Innoforia.  Meille esiteltiin päätehakkuuta lähestyvä laatumännikkö, jossa harvakseltaan alikasvuskuusia.  Näistä oli kuulemma tarkoitus kasvattaa uusi metsä.  Että tällaisia neuvoja saa.  Vähävaraisia oli Bosgårdin sakki.  Ei ollut kuulemma varaa hankkia taimia.   Omistivat aikanaan Jyväskylässä paljon maata.  Viimeinen kauppa taisi olla 1980-luvulla, kun myivät Kortepohjan kartanon Jyväskylän kaupungille.  Kauppahinta oli luokkaa 30 miljoonaa markkaa.

    Puuki 2.10.2021, 11:06

    Se mahdollisuus on olemassa , että ei käytä yhtään kilinkiä uudistamiseen, kun esim, ei ole siihen kertakaikkiaan varaa.  Muitakin säästömahdollisuuksia on toki olemassa kuin jättää uudistukset kokonaan tekemättä ; jos esim onnistuu säästää konsulttipalkkioissa vaikkapa 6 % metsäntuotosta, sillä saisi jo paljon aikaan.  Ja säästää voi myös esim. yhdistelemällä luont.uudistamista viljelyn kanssa , aina sopivasti tilanteen mukaan.  30 isoa rahaakin saattaa joskus  huveta melko nopeastikin , riippuen mihin käyttää rahaa.  Sikäli hyvin ymmärtää ratkaisua olla sijoittamatta uudistamiseen. Se on ihan vapaaehtoista nykyään eikä ehkä pelkästään pankkilainalla kannata pelata , jos puun myyntirahoja ei enää  niitäkään ole kaupan jälkeen tähteellä.

    En ole mitenkään erityisen rohkea, melkein päinvastoin.  Mutta olen tässä vuosikymmenien aikana aikasempien opiskelujen ohella hankkinut melko paljon tietoja ja kokemusta metsänkasvatuksesta, kannattavuuslaskennasta ja eri menetelmistä (kuten on varmasti moni muukin) .   Jotain sitten olen halunnut kertoa mm. tälle palstalle koska lähisuvussa on ollut paljon opettajia joten niitä geenejä on vissin periytynyt sitten minullekin.  Kaikkea en ole pystynyt piilottamaan pöytälaatikkokirjoituksiin tai puimaan vain nyrkkiä taskussa, kun v- tuttanut jokin asia esim. metsäpuolella.

    mehtäukko 2.10.2021, 11:17

    Metsätalouden harjoittamista siten ettei ole varaa uudistamiseen= viedään tuhkatkin pesästä, en ymmärrä.

Esillä 10 vastausta, 1,881 - 1,890 (kaikkiaan 14,529)
1 2 3 … 188 189 190 … 1 451 1 452 1 453