› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 19,191 - 19,200 (kaikkiaan 19,229)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Kuusiuskova

    Ainakin palstan gurujen mukaan jk-metsässä käydään 8v välein runtelemassa metsää, uskoo ken tahtoo.

    Mutta jaksollisessa käydään tosiaan max 4 kertaa kiertoaikana, tosin onhan se 8 kertaa jos kasvattaa kaksi sukupolvea raudusta toistensa perään 70v aikana.

    Perko

    ”Kun taiteen maisteri esiintyy metsänkasvatuksen asiantuntijana, on kyse tahattomasta komiikasta” – mutta mukavaahan se on saada aina miellyttävää palautetta. Jumpe on sentään oivaltanut taiteen ja ajattelun merkityksen ihmiskunnan kehityksessä: luolapiirroksista on nykyiseen tekoälyyn ja massiivisten tiedostojen salamannopeaan laskentaan lopulta vain lyhyt siirtymä, vaikka ajassa siihen onkin kulunut monta sukupolvea. Juuri tuolla tietämyksellä ja koneälyn vauhdilla nykyajan ’poppamiehet’ tunnistavat tauteja ja kehittävät uusia lääkkeitä – se on sitä todellista taiteen ja ajattelun voimaa. Metsäläisessä menettelyssä ei sen sijaan ole muuttunut juuri mikään – siellä nuotion lämpö ja kypsyvä lihan tuoksu on edelleen se kaikkein paras!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuusettumisella tarkoitetaan sitä kun sekametsä muuttuu lähes puhtaaksi kuusikoksi jatkuvassa kasvatuksessa, kun muita puulajeja ei saada kasvamaan. Pienaukkoihin saadaan, mutta niissä on omat ongelmansa. Kuusen istutus aukkoon on eri asia, koska se on omistajan valinta ja kuusen lisäksi aukkoon tulee muita puulajeja.

    Perko

    Kuusen istutus aukkoon on ollut  mhy, metsäkeskus ja  ylivallan määritys jotta ”lordien hirvi huvit ” ovat synergiassa  selluteollisuuden kanssa.  Omistajilta eivät kyselleet.  Ylejään on  on sitä  pakotettua kuusikkoa ne aukot täpätty umpeen.

    Berza

    Osaran aukoiksi kutsutulla alueella oli juuri käynyt noin harsintahakkuiden seurauksena. Maapohja oli karu ja kuuset sitkeinä alustaimina valtasivat lopulta alueen. Olihan siellä peräti reilut 60 kiintoa hehtaarilla, kun se hakattiin. Virheitäkin tuolloin tehtiin männylle uudistettaessa, mutta niin tehtiin  muuallakkin noihin aikoihin. Koko puuston kiertoajalla kasvu ollut noin kuusinkertainen, tukkiosuus vähintään 10 kertainen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos Linkkarin postauksiin on uskominen, jatkuva kasvatus on saanut uutta nostetta Erkki Lähteen uuden oppaan myötä. Osa porukasta ostaa kritiikittä markkinapuheen, jonka mukaan jk on sekä ekologisesti että ekonomisesti parempi malli. Sosiaalista kestävyyttä ei yleensä mainita. Kaikkien kestävyyden ulottuvuuksien kannalta on parempi, että käytössä on rajoituksitta kaikki metsänkasvatusmenetelmät. Metsänhoidon käytäntöjä kannattaa kuitenkin miettiä siltäkin kannalta missä avohakkuu on tarpeen ja missä ehkä ei.

    Rajat hakkuille -kansalaisaloite on hyvä käydä läpi seuraavassa eduskunnassa: siinä yhteydessä saadaan oikeaakin tietoa julkisuuteen.

    konstapylkkerö2

    ”Myös kerrotaan että pohjoisen hitaammin kasvaneen kuusen hinta on alempi kuin etelän nopeasti kasvaneen. Meillä lienee sama juttu hintatilastoissa, että pohjoisessa puu on hiukan halvempaa. Pitäisikö siirtyä laatumaksutapaan”

    On pohjoisen puu halvempaa. Pitäisi olla toisin päin. Laatuhinnoittelu varsinkin mä-tukeilla olisi muutenkin paikallaan tukin laadun suhteen. Pohjoisen laatupuu- tutkimuksen mukaan laadukkain mä-tukki kasvaa Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. A-luokan tukin arvo jalostuksessa voi olla 4x suurempi kuin C-laadun tukin.  Oikea laatuhinnoittelu lisäisi laadukkaan tukin kasvatusta. Harsintametsän tukit ei ole laadukkaimpia, toisin kuin joskus kuulee väitettävän.

    Kuusiuskova

    Meilläkin on ollut kalliomännyt laadullisesti kaikkein parasta puuta, ne on kaikki sahattu omaan käyttöön. Pitäisi varmaan ruveta myymään sitäkin. Vanhin laskemani mänty oli yli 200-vuotias, vuosirenkaat niin tiiviit että tartti melkein suurennuslasia niiden laskemiseen.

    konstapylkkerö2

    Laadukkaimmassa ( lujin) tukissa  on 1,6 mm leveät vuosirenkaat . Ei siis mahdollisimman tiheässä .

    Kuusiuskova

    Joskus tullut mieleen että pitäisi varmaan ruveta jalostamaan erikoispuuta itse, en vaan tiedä löytyisikö markkinoita. Tähän  mennessä kaikki mennyt omaan käyttöön.

Esillä 10 vastausta, 19,191 - 19,200 (kaikkiaan 19,229)