› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 19,181 - 19,190 (kaikkiaan 19,237)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Kuusiuskova

    Huomaatko itse että kukaan ei usko mitä kerrot kun et esitä mitään näyttöä väitteillesi?  Olet syyttänyt meitä muita valehtelusta yms. Huomaatko ristiriidan?

    konstapylkkerö2

    Toisin kuin esim. Pukkala vertailulaskelmissa esittää tasaikäisessä kasvatuksessa on voinut tehdä myös yläharvennuksia. Minäkin olen tehnyt niitä vaikka kuinka monta kertaa. Harsinnan propaganda perustuu valehteluun ; Pelkän alaharvennuksen käyttöön tasaikäisessä ja kuluttomuuteen harsinnassa. Muuten ei harsintaa saada näyttämään taloudellisesti parempana menetelmänä.

    Toinen suuri väärinymmärrys on luulla harsinnan olevan hyvä menetelmä puiden uudistumisen kannalta varsinkin puulajivalinnan suhteen. Yksipuolinen kuusettuminen on selvä haitta monilla kasvupaikoilla – taimien hitaan kasvun lisäksi.

    isaskar keturi

    Jatkuvan kasvatuksen ongelmien häivyttämiseksi on keksitty näppärä keino ”aito jatkuva kasvatus”. Sitten vain väitetään, että ongelmat eivät koske ”aitoa jatkuvaa kasvatusta”.

    Nyt MT:ssä joku taiteen maisteri on tehnyt tulkintoja VMI:n tuloksista ymmärtämättä lainkaan koko inventointia ja metsän kehityshistoriaa. Väittää, että 1920-luvun ensimmäisten inventointien sekametsät osoittavat, että jatkuvan kasvatuksen tuloksena on sekametsä, kun silloin VMI:n luonnonmetsät olivat sekametsiä…herttinen sentään. Näillä kahdella asialla ei ole mitään yhteistä.

    Jovain Jovain

    ”Yksipuolinen kuusettuminen on selvä haitta monilla kasvupaikoilla”. Mikä kuusettuminen, vuosikymmeniä on istutettu kuusentaimia hirviongelman kurissa pitämiseksi. Ja ei taida lehtivihreäkään metsän kasvulle olla tasapainossa. On tasapainossa vakiintuneissa jk metsissä, mutta tuskin avohakkuilla tai jk harveikoilla. Niissä hyöty menee aluskasvillisuuden hyväksi, on heinimiset ja taimikon hoidot moneen kertaan, suuri työmäärä, matsänhoidon tuet jne. Eivät ole hyötykäytöksi, hyödyksi tässä mielessä voidaan lukea peitteinen metsä. Pitää pintakasvillisuuden kurissa ja ei maksa mitään. Peitteinen metsänhoito pitää puuston kasvulle niin tärkeät lehtivihreän maksimaalisessa puuntuotannossa.

    Perko

    Ensin pitäisi oivaltaa perusero: tasaikäisen ja eri-ikäisrakenteisen metsän yläharvennus ovat kaksi eri asiaa, eikä lyhyt jatkuvan kasvatuksen aika ole vielä ehtinyt muuttaa tasaikäisiä metsiköitä aidosti eri-ikäisiksi. Samaan aikaan avohakkuiden pitkät tuotantokatkot syövät metsänomistajan tulovirtaa armotta.

    konstapylkkerö2

    Harsintametsien puustopääoma syö tuloksen  joka kerta. Mitä enemmän puuta jää pystyyn sitä kalliimmaksi tulee suhteessa päätehakkuuseen .

    Kuusiuskova

    Millä lailla avohakkuut syö meidän tulovirtaa? En minä ainakaan hakkaa kaikkia metsiä yhdellä kertaa.   Sitä paitsi yritän pitää metsäni kehitysluokkajakauman mahdolisimman optimaalisena. Mahtaako Perko edes tietää mikä on mikä kehitysluokkajakauma?

    Ensiharvennan parhaillaan 2015 istuttamani rauduskoivikon, eli istuttamisesta kului 11v ja tuloa tulee taas. Tätä kuviota ei ole tarvinnut edes raivata ja ei ollut maanmuokkausta kuin oli vaan 0,6ha ala. Silti väität että olen tappiolla, selitä. Minä teen tällä kuviolla päätehakkuun noin 20v päästä, jolloin olen saanut kaksi päätehakkuupuusto samalta kuviolta.

    Sinä et ole esittänyt mitään todellista näyttöä metsiesi ilmiömöisistä kasvuista. Laittappa Berzalle todisteet, eiks ostomies pitänyt tänään tulla?

    jumpe

    Kun taiteen maisteri esiintyy metsänkasvatuksen asiantuntijana, on kyse tahattomasta komiikasta.

    käpysonni käpysonni

    Lisäksi tämä kirjoittaja väittää että jaksollisen kasvatuksen  kiertoaikana metsää käydään ”runtelemassa” lähes 10 kertaa, kun jk-metsässä käydään 70 vuoden aikana 4 kertaa. Eihän tuo pidä paikkaansa, 2 keraa raivaussahalla, sen jälkeen 2-3 harvennusta ja päätehakkuu, eli maksimissaan 6 keraa, eikä raivaussahahommat ole mitään runtelemista, eli koneillakin käydään max 4 kertaa vain.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Harvennusväleissä vuosina ei välttämättä ole suurta eroa mallien välillä, vaan metsän kasvu määrää milloin on sopiva aika harventaa tai uudistaa. Nykyiset jaksolliset metsät kasvavat niin vauhdilla että päädytään entistä lyhyempiin harvennusväleihin ja kiertoaikoihin.

    Ruotsissa Skydda skogen Facebook-sivulla oli kuva puusta, joka oli kasvanut ensin tiheää lustoa ja poimintahakkuun tai harvennuksen jälkeen varmaan yli sentin lustoa. Sahaajalle huono aihio lähteä tekemään mitään. Kommenteissa kerrotaan, että kuusilauta kestää paremmin ulkoverhouksessa, jos lusto on kapea.

    Myös kerrotaan että pohjoisen hitaammin kasvaneen kuusen hinta on alempi kuin etelän nopeasti kasvaneen. Meillä lienee sama juttu hintatilastoissa, että pohjoisessa puu on hiukan halvempaa. Pitäisikö siirtyä laatumaksutapaan?

Esillä 10 vastausta, 19,181 - 19,190 (kaikkiaan 19,237)