› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,051 - 2,060 (kaikkiaan 10,290)
1 2 3 … 205 206 207 … 1 027 1 028 1 029

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • R.Ranta 15.10.2021, 10:30

    Eihän sinulle Timppa vain ole tullut paineita siinä kolhoosissasi, kun sinulla on aiheesta noin vahva puolustautuminen. En näe siinä mitään järkeä sinunkaan metsänhoitosi näkövinkkelistä. En voi kuin hämmästellä korkonäkemyksiäsi.

    Timppa: ”Kaikenlaista sakkia me elätetään.  Professori on ottanut elämäntehtäväkseen…”

    Minulle päinvastoin taloudellisen tukimuksen tuominen metsätalouteen ollut erityisen tärkeää. Ilman sitä minut mm. pakotettaisin edelleen kasvattamaan jotakin Lapin metsää, vaikka sen tuotto olisi 0,5 % ja muualta vastavalla riskillä saisin 5%.  Väitettäisiin edelleen, että se on minun taloudellisen edun mukaista.

    Minua hävettää olla metsänomistaja, kun luen näitä viestejä täältä. Voi verrata elokapinaporukan toiseen äärilaitaan.

    mehtäukko 15.10.2021, 10:54

    Ihanko totta. Hävettääkö mehtäukon 14.10.21  18:40 tunnustus metsätaloutensa filosofiasta?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.10.2021, 11:52

    Herättääkö Luken laskelma, jota Markku Remes kuvailee, mitään ajatuksia tässä ketjussa? (Kuvan saa klikkaamalla suuremmaksi.)

    http://metsanomistaja.blogspot.com/2020/02/

    R.Ranta 15.10.2021, 12:00

    Ei se, eikä kenenkään muunkaan metsänhoito, oli se sitten mitä tahansa, mutta se lapsellinen räyhääminen esim jatkuvasta kasvatuksesta, kannattavuudesta, luonnonsuojelusta jne. kirjoitettaessa. Kaikkea ammutaan sumeilematta täydeltä laidalta, ellei se vastaa maksimaalisen kestävän puuntuotoksen ihannetta, maksoi se sitten mitä tahansa.

    Puuki 15.10.2021, 12:11

    Samaa mieltä ed. kanssa. Eräskin komentoija taannoin oli sitä mieltä, että jos ei hyväksy yhtä ainoaa oikeaa (NNA-laskenta) tapaa laskea kannattavuutta, ei älyä mitään matematiikasta.  Lapsellista räyhäämistähän se oli.  Tunsin myötähäpeää, en tiedä olinko ainoa.

    R.Ranta 15.10.2021, 12:55

    Taloustiede: ”Kannattavuustarkastelun periaate on verrata taloudellisia tuloksia ja hyötyjä niiden vaatimiin uhrauksiin.” 

    Onko Puukilla jotakin parempaa tietoa taloudesta, kuin metsäekonomian professorilla? Minä en ainakaan kykene näkemän vaihtoehtoja tulojen ja menojen erotukselle, mitä NNA tarkoittaa. Etsitään ratkaisua ja perusteita sille, mitä meidän kannattaisi metsällemme  tehdä tästä hetkestä eteenpäin.

    oksapuu 15.10.2021, 13:03

    Vaikeaksi menee jos metsätalouden harjoittaminen kaatuu uudistamis kuluihin…

    Jos kerta alan ulkopuolelta on saatavissa se 5% tuotto niin olisiko aika heivata koko roska jollekin rahastolle? Maksavat metsätiloista kovaa hintaa.

    Taisi juuri erään suurmetsänomistan perikunta päätyä siihen ratkaisuun…

    Puuki 15.10.2021, 13:41

    Taloustiede: ”Kannattavuustarkastelun periaate on verrata taloudellisia tuloksia ja hyötyjä niiden vaatimiin uhrauksiin.” 

    Onko Puukilla jotakin parempaa tietoa taloudesta, kuin metsäekonomian professorilla? Minä en ainakaan kykene näkemän vaihtoehtoja tulojen ja menojen erotukselle, mitä NNA tarkoittaa. Etsitään ratkaisua ja perusteita sille, mitä meidän kannattaisi metsällemme  tehdä tästä hetkestä eteenpäin.

    Ei varmaan ole sen parempia.   Mutta soveltaminen   käytäntöön on vähän eri asia kuin pelkkä teoreettisten laskelmien tekeminen .   Siksi esim. kassavirtaperiaate (kuten AJ:n linkin esimerkissä) voi toimia jossain tapauksessa parhaiten.     Myös  prolongaaminen (korkoakorolle laskeminen)  antaa mahdollisuuden juuri samaan arvioitiin kuin NNA:n laskeminenkin.   Jokaisella tavalla saa aikaan ihan vääriä tuloksiakin,  jos erehtyy esim. siten, että ei ota huomioon todellista tilannetta ko metsäkohteessa.

    Monilla iäkkäämmillä mo:llakin on olemassa sitä ”hiljaista tietoa” jota ei välttämättä ole esim.  kaikilla nuoremmilla  ”tieteen harjoittajilla” vielä. (en puhu nyt tästä ed. keissistä, vaan yleisesti).    Minkä tahansa teorian pitää toimia  myös käytännössä ennenkuin se tuo jotain lisäarvoa.

    Sitä voi itsekukin arvioida miten hyvin esim NNA:en laskeminen sopii omaan metsätalouden kannattavuuden arviointiin vai sopiiko joku toinen tapa paremmin.   (Mikään vain tasaikäisen kasvatuksen laskennan apuväline  se ei tosiaankaan ole kuten ei muutkaan arviointitavat . )

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.10.2021, 13:42

    Linkittämässäni Remeksen kirjoituksessa on yksi näkökulma kannattavuuteen (jossa ei tarvita nna-laskelmaa): normaalimetsien kassavirtojen vertailu.

    R.Ranta 15.10.2021, 14:00

    Emme ole kiinnostuneita menneisyydestä, vaan siitä, mitä meidän tästä hetkestä eteenpäin kannattaisi metsän kanssa tehdä. Sitä sillä NNA:lla yritetään etsiä. Metsä voi olla mikä tahansa, missä kehitysvaiheessa tahansa, eikä joku ”normaalimetsä”. En ymmärrä sitä paniikkia mikä mesäalaa vaivaa. Pyörä olisi saatava keksittyä keinolla millä hyvänsä uudestaan.

Esillä 10 vastausta, 2,051 - 2,060 (kaikkiaan 10,290)
1 2 3 … 205 206 207 … 1 027 1 028 1 029