Avohakkaisin puuston ja  laittaisin sitten tämän 1500 euroa uudistamiseen. 

Oletko RR kuullut sellaisesta uudistamistavasta kuin siemenpuuasento.  Saattaisi sopia männikköösi, elleivät ne ole jo niin ikääntyneitä, etteivät tuota siementä.  Tuon asian oppimiseen tuskin tarvitaan professorilta työryhmineen 20 vuotta.

Timppa:”Minä lähden kaikkien  metsälakien pääperiaatteesta Metsää älköön hävitettäkö.”

– Tuohon kuuluu jälkiosa – Katekismuksen käskyjä mukaillen: – Mitä se on: Metsän hävittäminen on metsän käsittelyä niin, että sen uudistuminen vaaraantuu.

Tuo ei tänä päivänä tarkoita pelkästään luontaisen uuden sukupolven synnyttämistä, vaan luontaista puulajikiertoa, jossa on mukana kaikki pääpuulajit ja maan kasvukyky huomioonottaen oikea puulajivalinta vaikka jaksoittain tai jatkuvasti uusien.

Pelloilla käytetään vuoroviljelyä maaperän ja kasvien terveyden  ja parhaan tuloksen takia. Metsässä syklit ovat paljon mittavammat, mutta periaatteessa ”sama juttu”.

MITÄ MITÄ, Timpasta tuli jatkuvan kasvatuksen harrastaja. Siemenpuuhakkuun ja jatkuvan kasvatuksen vällillähän on vain hyvin pieni nyanssiero eli miten kukin haluaa asian määritellä.

Kirjoitin poijaat, että KUVITELLAAN! Riittävän karkean esimerkin vuoksi. Noh, poijaat tarttui kuin koira kalikkaan.

Lapissa muuten Visa on usein metsät kakkosnelosia, ellei joku älykääpiö ole ehtinyt niitä mennä alaharventamaan. Neloset ovat usein jo hyvinkin satavuotiaita. Parempi myydä uudistushakkuuna, siemenpuuhakkuuna paremmalla hinnalla kuin yläharvennuksena harvennuksen hinnalla. Sama hakuu, mutta nimi ja hinta on eri. Jää vain kakkosista vähän tiheämpi siemenpuusto, jotka saa ruman kymmenen vuoden päästä kaataa tukkisadon ja uusi metsä jo kasvamassa.

En saisi kiusata teitä enempää. Tässä koneen ääressä istuessa pääsi ryöstäytymään.

Vasta Osara aloitti Lapin valtion metsissä jaksollisen kasvatuksen. Siihen asti metsiä vain harsittiin ”Poimintahakkuin” ja puusto oli lähinnä jätemetsästä kasvanut mielettömän hitaasti. 150 vuotiaassa männikössä oli 50 – 100 kuutiota /ha ja 250 vuotiaassa männikössä max 150 kuutiota. Sellainen jatkuvasti harsittu metsä sopi parhaiten poron jäkälälaitumeksi ja karahkat antoivat luppoa sen minkä antoivat.

Kuiva kangas on kuiva kangas, oli se missä tahansa. Kitumaa oli verovapaata aluetta pinta-alaverotuksen aikaan ja silloin sen vuosikasvu /ha oli mitätön (0,1 kuutiota/v.)