› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,081 - 2,090 (kaikkiaan 10,313)
1 2 3 … 208 209 210 … 1 030 1 031 1 032

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Anton Chigurh Anton Chigurh 15.10.2021, 20:59

    Mäntyhän elää jopa terveenä 500 vuotta. Puuntuottajan kannalta erittäin kiitollinen ja tuottava puulaji, kunhan sorkkaeläinongelma saadaan hoidettua.

    Naapurin isäntä harventaa (ottaa 200-300 kiintoa/ha) 100-vuotiaita useita kertoja harvennettuja männiköitään (tuore kangas) siinä vaiheessa, kun puustoa on luokkaa 500 kiintoa/ha. Kymmenen vuotta ja taas siellä on 500 kiintoa/ha.

    jees h-valta 15.10.2021, 21:17

    Antonin sadut ovat  muuttuneet mäntyvoittoiseen suuntaan. Ennen kuusikot kasvoi vain 500-1000 aina ja jokaisella palstalla hänellä ja rivissä tai jonossa, kuinka vain herra tykkäsi.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 15.10.2021, 21:29

    Kerropas jeeshoovalta paljonko vai vähänkö kasvaa sellainen mänty vuodessa, jonka kasvuvaippa on 30 neliömetriä ja lusto on 3 millimetriä? Entä 300 sellaista mäntyä?

    jees h-valta 15.10.2021, 21:42

    Enpä kerro kun eivät kasva. Mäntykin lakittaa ittensä siihen malliin että kasvu ylöspäin ja samoin vahvuuskasvu vähenee marginaaliseksi tuossa sadanviidenkymmenen vuoden kieppeillä. Toki Yaran mannekiiniksi päässeet kasvaa mutta se myös maksaa. Aikaa ottaa ja paljon ja se on liian paljon ihmisen elinikään.

    Kurki 15.10.2021, 21:50

    Neljän prosentin tuotolla pääoma kasvaa 360-kertaiseksi 150 vuoden aikana eli ruma puoli milliä pitäisi kilahtaa tilille tuona aikana metsän uudistamisinvestoinnista.

    Pitää huomioida pääomavero, joten 4% tuotolla 1500 e pääoma 150 vuoden päästä olisi 36 kertainen.

    Teoreettiseen jatkuvaan kasvatukseen verrattuna kuusella, jossa ei tehdä muuta kuin hakataan tulee eroa enemmän kuin 1500 e/ha jo heikommasta kasvusta tasaikäisen metsän eduksi kiertoajassa. Eli jos tuo ero on 3000 e/ha, niin tasaikäiskasvatus antaa 150 vuoden päästä hyvän lisätilin 63*1500= n. 100 000 e sijoittetuna UPM:n osakkeisiin.

    Helposti uudistettavilla kuivahkoilla ja kuivilla kankailla siemenpuilla uudistaminen on tietenkin halvin uudistamistapa, jossa taimettumista voi nopeuttaa äestyksellä hinta noin 300 e/ha.

    Omilla koneilla metsien maapohjien laittaminen parempaan kasvukuntoon kannattaa. Täälläkin ensiharvennus uudistamisen jälkeen on 25..30 vuotta ja 100  m3/ha.

    Kierrettiin katselemassa myytävää metsäpasltaa ja ihasteltiin tuorreella kivennäismaa kankaalla ojan vaikutusta noin 30 vuotisessa luonnon siemenestä lähteneessä männyn  taimikkossa. Pituutta 12 m 1m välein 13 cm rk eli 80 litraisia puita ojan motemmin puolin 2 m ojasta tiheydessä 10 000 kpl/ha antaisi 800 m3/ha.

    Sateliittikuvastakin havaitsi ojanvarren. Näkyy kannattavan ojittaa tuoreet kankaatkin 5 m välein.

    aegolius 15.10.2021, 22:15

    >>Neljän prosentin tuotolla pääoma kasvaa 360-kertaiseksi 150 vuoden aikana eli ruma puoli milliä pitäisi kilahtaa tilille tuona aikana metsän uudistamisinvestoinnista.

    >Pitää huomioida pääomavero, joten 4% tuotolla 1500 e pääoma 150 vuoden päästä olisi 36 kertainen.

    Varmaan painovirhe tuossa? Jos 30 % pääomatulovero poistettaisiin vuosittaisesta 4 % tuotosta, niin jäljelle jäisi 2,8 % vuotuinen tuotto, joka noin 63-kertaistaa pääoman 150 vuodessa (1,028^150=62,95). Tässä tehdään kuitenkin ajatusvirhe, koska puusto kasvaa ”verottomasti” vuodesta toiseen. Vasta puukaupan yhteydessä maksetaan verotettavasta tulosta vero. Korkoa korolle -kasvusta kannattaakin pyrkiä nauttimaan ilman veroa mahdollisimman pitkään. Vasta lopussa maksettu vero on etu.

    Vertaa 1,028^150=63, mutta 1,04^150=359 ja jälkimmäisestä vero pois lopussa -> 252 eli nelinkertainen nettopääoma lopussa verrattuna vuosittain vähennettävään veroon.

    Tämänhän vuoksi se osakesäästötili on huomattavan paljon kannattavampi säilytyspaikka osinkofirman osakkeille kuin tavallinen aot.

    Gla Gla 16.10.2021, 06:09

    RR: ”Siemenpuuhakkuun ja jatkuvan kasvatuksen vällillähän on vain hyvin pieni nyanssiero eli miten kukin haluaa asian määritellä.”

    Sillä on merkitystä, kenelle asiaa määritellään. Viherväki haluaa suojella luontoa ja maisemaa, joten metsän pitäisi pysyä jatkuvasti peitteisenä. Erkki Lähteen kirjassa on myös kuvattu, millainen jk-metsän rakenne on, eikä siemenpuuasennosta siellä puhuta.  Tällöin siemenpuuhakkuu taatusti tuottaa pettymyksen, koska siemenpuut pitää poistaa taimikon ollessa vielä pienikokoista, eikä se siis millään tavalla muodosta peitteisyyttä. Täällä etelässä heinikkokin kasvaa parissa vuodessa peitteisemmäksi kuin siemenpuuston taimikko.

    Toinen näkökulma on olettaa jk kustannustehokkaammaksi eli kannattavuudelta paremmaksi menetelmäksi kuin jaksollinen. Se ei vihreitä ja näiden mantrasta kiinnostunutta kansaa kiinnosta, mutta kiinnostaa metsänomistajaa. Samoin jk-palveluita myyvät yritykset ovat kiinnostuneita siitä, millä he voivat osoittaa menetelmänsä olevan kannattavampi kuin jaksollinen kasvatus. Minua ei sinänsä kiinnosta se, mihin joku haluaa tietyn menetelmän lokeroida. Minua kiinnostaa vain se, mikä on kussakin tilanteessa hyvä menetelmä. Kasvatanhan koivujenkin alla kuusikkoa, mutten puhu jk:sta, koska kuusikon varttumisen myötä ei jatkuvuutta enää ole ja kuuset kasvatetaan suoraan tai yhden harvennuskerran kautta päätehakkuumetsäksi. Kiertoaika pitenee alkuperäiseen koivikkoon verrattuna ja kuusikon päätehakkuun jälkeen perikunta aloittaa homman alusta.

    Perko 16.10.2021, 06:15

    Keskustelu kuulostaa hyvälle,  etenkin matemaattiset opinhalut!  Tässä on kirja jolla pahin tuskanne häipyy niiltä joilta ” laskento-oppi” vielä puutuu.
    Alkusanat: Ajatus tämän oppimateriaalin kirjoittamisesta lähti siitä konkreettisesta tarpeesta, että monitavoitteisten metsäsuunnittelulaskentojen opiskeluun ei ole toistaiseksi ollut tarjolla riittävän käytännönläheistä kirjaa, jonka oppeja tulevat metsätalousinsinöörit voisivat sujuvasti hyödyntää tulevissa työtehtävissään.    Tapio-laskenta.indd

    Anneli J.  menetelmällä on hyvä lähteä alkuun ja huomata sekin, että  jollain käsittelyn menetelmällä ovat puut kasvussa jatkuvasti ja  kassavirta samoin.  Myös muutokset metsässä ovat maltillisia eikä  tulipalon kaltaisia romahduksia tapahdu.    Tärkein juttu on, että myytävän puun hinta yltää yli kustannusten.

    mehtäukko 16.10.2021, 06:37

    Jos Perko ”jollain käsittelyn menetelmän puut ovat kasvussa jatkuvasti..” tarkoittaa avon muokkausvaihetta mahona, tulipalolla pelottelu on lyhytnäköistä.

    Uudistamisvaiheessa usein tarvittava vesitalous saadaan kuntoon. Tietä tai penkkatietä etimmille kuvioille. Tai juurikääpäinen läntti raudukselle. Mitä se vuosi- kaksi merkitsee siinä 60:ssa vuodessa, kun uusi jalostetuilla aineksilla lähtevä taimikko peittoaa kasvussa nuutuneen jk:n hatelikon mennen tullen?

    Puuki 16.10.2021, 09:14

    Luehan Perko itse sieltä Tapion kirjasta esim. sivulta 76 miten istutusmetsät lisää hiilinieluja.  Ei toimi yhtä hyvin jk:n metsissä koska kok.kasvu ei yllä lähellekään viljelymetsien kasvua.

    Laajojen metsäpalojen parasta ennaltaehkäisyä on mosaikkimaisen metsän aikaan saaminen mm. aukkohakkuita ja harvennuksia tekemällä.   Laajat alikasvoskuusikot ei edistä palosuojelua vaan päinvastoin , jos on kuivaa.

     

Esillä 10 vastausta, 2,081 - 2,090 (kaikkiaan 10,313)
1 2 3 … 208 209 210 … 1 030 1 031 1 032