› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,101 - 2,110 (kaikkiaan 9,898)
1 2 3 … 210 211 212 … 988 989 990

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 16.10.2021, 10:06

    MS: ”Mitähän tämä keskusteluketjuun pulpahtanut 1500€/ha säästö ilmeisesti uudistuskuluissa tarkoittaa? Ilmeisesti uudistaminen onnistuu joillakin kuluitta.”

    Ihan tyypillinen mekanismi keskustelussa. Keksitään järjetön ajatus, annetaan ymmärtää sen olevan muiden käytössä ja sitten osoitetaan tuo järjettömäksi.

    Vielä en ole keneltäkään saanut vastausta, miksi käyttää keskustelutaktiikkaa, jossa kumoaa itse keksimänsä ajatuksen.

    Puuki 16.10.2021, 10:25

    13 ha alkaen  pakko- ms oli jokin EUn hullutus jolla olisi voineet kontrolloida  hiilinielun kehittymistä jotenkin.  Eihän se sovi norm. metsänhoitoon Suomessa ainakaan. Puistometsien puutarhanhoitotapoihin ehkä jotenkin kaava-alueilla.  Toivottavasti on laittaneet jo sen kehitelmän ö-mappiin .

    Metsätuhoriski on varmaan melko vaikea määritellä tarkemmin .   NNA-laskelmissa laskentakorkoon vaikuttava riskilisä on ollut yl. 0,5 %.  Mutta eihän se riski ole  sama joka tilanteessa.   Jos tehdään esim. pienaukkoja rehevään metsään ilman mitään uudistus toim. piteitä riski lisääntyy ~ 50-100 % .       Esim.  2-jaksoisten metsien ylispuuhakkuissa on oletuksena usein , että 20 % taimista tuhoutuu korjuussa.  Kaipa se perustuu tutkimuksissa saatuihin kokemuksiin.         Aika paljon suuntia tuhojen lisääntymisestä voi arvioida siitäkin miten vaikuttaisi esim. kuusikoissa pohjaveden pinnan nosto ja harvennus lakirajoille tai  alle ihan kokemuksen perusteella, jos sitä on.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.10.2021, 10:44

    Ihailin äskettäin Espoon Keskuspuistossa nuoren mänty-koivusekapuuston alle syntyneitä kuusia: ovat kasvaneet viime kesänä puoli metriä. Tässä kohteessa voidaan soveltaa hetken aikaa jatkuvaa kasvatusta (taimien vapautusta voi nimittää myös ylispuuston poistoksi).

    Pienaukkoa tarvitaan uudistamiskulujen välttämiseen. Jos tarvitaan aukkoa, miksi ei saman tien tehdä vähän isompi, vaikkapa kaistalehakkuu, jossa  saadaan pienaukon tapaan reunametsän siemennys hyödyksi. Voidaan vaikka istuttaa tavallista harvempaan, tai etenkin turvemaan kyseessä ollen ehkä välttää viljely kokonaan. Kylvökään ei ole kovin suuri lisäkulu, jos kone tulee muokkaamaan kaistaleen.

    Tolopainen 16.10.2021, 11:56

    Konekylvö ei ole kallista mutta siemenet maksaa lähes saman kuin taimet. Kasvu on aluksi paljon hitaampaa kylvetyssä metsässä. Mättäiden tarjoamaa kasvun nopeutumista ei ole.

    MaalaisSeppo 16.10.2021, 12:06

    Tolopaisen tilanteesta en tiedä. Itselläni puun myyntitulojen vero vähintään 30%. Menothan voin vähentää, vaikka puun myyntituloja ei olisikaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.10.2021, 12:07

    Juurikin näin. Rehevällä paikalla kannattaa istuttaa. Jos heinä ei ole uhka, kylvöllä saadaan tiheyttä ja särkymävaraa männyllä.

    Kaistalehakkuu ilman metsänviljelyä mutta muokkauksen kanssa olisi halpa vaihtoehto jatkuvalle kasvatukselle, ellei ole erityistä syytä pitää metsää peitteisesenä. Vältytään männyn siemenpuiden poistolta myöhemmin, vaikka niistähän saa laatutukkia.

    Puuki 16.10.2021, 12:42

    Kaistalehakkuu & muokkaus onnistuu useimmiten ellei ole liian rehevä kasvupaikka jonka valtaa heti heinikko.  Silloin voi esim. istuttaa varulta kuusen taimia harvakseltaan.  Täydennys jälkeen päin on yleensä hankalampaa , jos siihen joudutaan.    Erääseen kangasmaan kuusikkoon  tehtiin  17 v. sitten useita kaistaleita ja niihin täysmuokkaus.   Välit jäi pystyyn ja ne hakattiin vasta 4 v. sitten ja istutettiin kuuselle.  Kaistaleissa kasvaa koivikot joihin on tehty th .  Alikasvoskuusia on jonkin verran,  ja odotus on että lisää tulisi , kun koivikot on harvennettu.

    aegolius 16.10.2021, 12:45

    >Puukaupasta veroprosentti ei bruttosummasta ole koskaan 30%, yleensä lähempänä 10%

    Tämä paljastaa tietysti sen, että tehdyt puukaupat ovat olleet pieniä – tai metsävähennystä on ollut jäljellä. Jos metsävähennystä ei ole, puukaupat ovat olleet niin pieniä, että muita vähennyksiä on kertynyt peräti noin puolet puukaupan arvosta. Silloin veroprosentti liikevaihdosta (alvittomasta puukauppojen arvosta) olisi noin 15 %. Toki verotettavasta tulosta veroprosentti on aina se 30/34%.

    Metsävähennys on se mikä itsellä pääasiassa verotusta keventää – ainakin niin kauan kuin ostohalua riittää.

    MaalaisSeppo 16.10.2021, 12:53

    Jos muita verotettavia tuloja on, metsävähennys on ainoa keino alentaa metsätulojen veroja.

    Tolopainen 16.10.2021, 13:07

    Niinkö, onhan noita verovähennysmahdollisuuksia aika paljon, vaikka osakkeiden myynti tappiolla , jos tekee millin miinusta, kyllä siinä riittää vähennettävää.

Esillä 10 vastausta, 2,101 - 2,110 (kaikkiaan 9,898)
1 2 3 … 210 211 212 … 988 989 990