Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,091 - 2,100 (kaikkiaan 10,101)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • MaalaisSeppo

    Mitähän tämä keskusteluketjuun pulpahtanut 1500€/ha säästö ilmeisesti uudistuskuluissa tarkoittaa? Ilmeisesti uudistaminen onnistuu joillakin kuluitta.

    Ajatukseen 1500€/ha säästöistä uudistuskuluista ja sen sijoittamisesta kannattavammin vaikka osakkeisiin sisältyy ainakin kolme virheellistä käsitystä.

    Ensinnä, jos uudistamista ei tehdä ja uudistamiskulut bruttona ovat 1500 €/ha, mutta ko kuluja ei tule, on puun myyjän maksettava puukauppatuloistaan vähintää 450€/ha enemmän veroja, jolloin sijoittamiseen jääkin vain 1050€/ha.

    Toiseksi suurimmaksi osaksi puut hakataan melko rehevillä mailla, joissa uudistaminen kuluitta ei onnistu. Lakiako tässä yritetään rikkoa?

    Kolmanneksi uudistamistoimien vesitys heikentää valtaosassa tapauksia uudistusalueen puun tuotosta. Jos uudistamisen jättää tekemättä, on kannattavuuslaskelmissa vähennettävä em sijoituksen 1050 €/ha tuotosta normaalisti uudistetun ja uudistamattoman metsän tuoton erotus.

    Näpertelyksi siis menee. Rehevillä mailla ei mokomaan ajatukseen uudistamisen välttelyn suhteen kannata paneutua.

    Perko

    Hyvä kun kirja on kiinnostava.   Kaikkeen yksittäiseen  jos tuijottaa niin se kokonaisuus  ja  metsälöiden ” yhteinen avaruus ” jää huomaamatta. Sitäkin on kirjassa käsitelty 6.1.1 Spatiaalisen suunnittelun menetelmiä.  Mielenkiintoista.

    Puuki

    Ihan hyvä kirjahan se on . Mutta kannattaa myös miettiä lukemaansa.    Jk:n ongelmistakin on muistaakseni myös  siinä kirjassa jotain kerrottu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Erittäin hyvä korjaussarja MaalaisSepolla. Myös mallituslaskelmat ovat monesti päätyneet siihen, että ainakin rehevillä kivennäismailla Etelä-Suomessa uudistamiseen kannattaa panostaa rahaa. Saatu tuotto on samaa luokkaa kuin jatkuvapeitteisessä metsässä ja sen saa varmemmin. Metsän uudistamiseen sijoittaminen on kuitenkin melko matalan riskin sijoitus. Inflaation jo riehuessa ja korkojen nousunkin häälyessä jo horisontin takana, muidenkin sijoitusten tuotot ovat ns. hakusessa.

    Puuki

    Kukaan ei laita 1500 ekua /ha uudistamiseen kuivan kankaan männikköön, kun ei tarvitse.

    Kannattaa yleensä lähteä ensin siitä, että laskee miten paljon tulee milläkin hakkuutavalla päätehakkuutuloja ja suhteuttaa niitä uudistuskuluihin ja metsän jatkokehitykseen eri kasvupaikoilla.

    Jk:n onnistumiseen pätee paljolti samat säännöt kuin luont. uudistamiseen tasaikäiskasvatuksessa.

     

    Tolopainen

    Aika harvoin uudistuskulut ja metsän myyntitulot menee samalle verovuodelle. Puukaupasta veroprosentti ei bruttosummasta ole koskaan 30%, yleensä lähempänä 10%.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Opiskelin metsäsuunnittelua 1980-luvulla Joensuun yliopistossa professori Pekka Kilkin johdolla, siis yhdeltä parhaista. Myöhemmin minulla oli onni vaihtaa ajatuksia aiheesta myös Metsäntutkimuslaitoksessa Markku Siitosen eli MELA- metsälaskelman toisen kehittäjän kanssa. Yritin silloin miettiä miten metsätuhot voisi ottaa huomioon metsälaskelmissa, mutta se työ jäi lähtötelineisiin eli valmista ei tullut.

    Nykyään ollaan metsäsuunnittelussa monitavoitteisuuden huomioinnissa jo pitemmällä, mutta metsätuhojen ennustamisessa ei vieläkään kovin pitkällä. Todennäköisyyksiä tunnetaan, mutta on vaikeaa ennustaa mihin ne sitten käytännössä iskevät. Käytännön työ lähteekin enemmän siitä, että ei tehdä metsään tuhoille alttiita olosuhteita. Avohakkuut ovat tässä erittäin tärkeä työkalu. Jos niistä luovuttaisiin kokonaan, mentäisiin monessa mielessä tuntemattomaan maailmaan.

    Siinä mielessä metsäsuunnittelu on mennyt takapakkia, että yksityismetsissä optimointia ei juurikaan taideta tehdä, vaan operaatioissa tukeudutaan yleensä vain pelkkään puustoinventaarioon. Eduskunnassa joku kansanedustaja esitti äskettäin kysymyksen 13 hehtaarin metsäsuunnitelmista, joita EU-komissio jossain vaiheessa vaati, mutta ehkä he ovat perääntyneet tästä hullutuksesta?

    Perko

    Yks asia vielä, kuin Columbo. Mikäli haluaa kannattavaa tuotantoa niin  ensin pitää luopua ta minimoida  tappiollisten puolivalmisteiden myynti.

    Selvennykseksi   tekstiini,  on melko varmaa ettei aukon metsäpalossa tuhoudu omaisuuksia. Paljaaksi hakkuussa metsäpalon kaltainen tuho on jo toteutettu.

    mehtäukko

    ”Pulivalmisteet” ovat välttämätön välivaihe laatuun ja määrään lopputuotteessa.

    Gla Gla

    AJ: ”Yritin silloin miettiä miten metsätuhot voisi ottaa huomioon metsälaskelmissa, mutta se työ jäi lähtötelineisiin eli valmista ei tullut.”

    Minun tapani on siirtää osa tukista kuitu- tai energiapuuksi. Motti-ohjelmassa on tuohon valmis työkalu. Oletus on siis ennustaa lähinnä juurikäävän määrää, mutta sama pätee puun laatuun yleensäkin. Näppituntumalla määrittelen osuuden. Tuulituhoja yms. en tuolla tavalla huomioi, mutta viivan alle jäävään summaan voi tehdä sopivaksi katsomansa riskikorjauksen.

Esillä 10 vastausta, 2,091 - 2,100 (kaikkiaan 10,101)