› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 10,314 vastausta, 122 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarPerko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 2,121 - 2,130 (kaikkiaan 10,314)
1 2 3 … 212 213 214 … 1 030 1 031 1 032

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 18.10.2021, 12:00

    Ihan vaan kaverin puolesta kyselen… Jos Perko sinulla on jotain viisasten kiviä koskien jatkuvapeitteistä kasvatusta, mikset jakaisi niitä, jos aidosti haluat että menetelmä yleistyy.

    Perko 18.10.2021, 12:16

    Olen nähnyt ja sen myös varmaksi havainnut, ei ole  kivi vaan ”luonnonvoima”.  Keron sen jos satut henk.koht. koirasi kanssa  vastan Lippajärven tuntumassa  (joskus kevät talvella). Voin lähettää sähköpostiisi ( sen mie löydän)  myös  yksinkertaisen selityksen siitä.  Omana tietona pidosta en halua luopua täällä, syyn voi lukea ”ystävien” kirjoituksista.

    Tarkoitit kavereiden puolesta,  niin ketkä ovat ne kaverit?

     

    Puuki 18.10.2021, 12:51

    Kerro vaan Perko vain AJ:lle , ei kannata jakaa yleisesti liian hyviä vinkkejä.  Jos menee yleiseen jakeluun,niin voi joutua vastaamaan epämiellyttäviin kysymyksiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.10.2021, 12:52

    ”Kaverit” ovat ne tämän palstan lukijat, jotka ovat kiinnostuneita jatkuvapeitteisen vaihtoehdon käyttämisestä. Heitä on paljon. Itselläni mahdollisuudet ovat kovin rajalliset, kun alueita on hoidettu tasaikäisinä. Minua kiinnostaa innovaatioiden jakaminen. Myös epäonnistumisia voi jakaa, niistäkin voi oppia.

    Perko 18.10.2021, 13:37

    No , ei mennyt kuin 35 minuuttia kun varoitus tuli!  Pitää jatkaa entisellään.  R. Ranta  sanoi usein samaa. Eihän täällä tarvita kuin yks ”ayatollah”.

    Samoja ongelmia on itsellä selviytyä niistä tasaikäisten tappioitta.   Yks keino on kun ei muistele  mitä kaikkea niihin on sijoitettu ja hikeä valutettu.  Ilmainen vihje!

    Menen  ”sorvin äärelle”.  Kuullaan!

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.10.2021, 15:25

    Avain on arvokasvu. Ei ole niin tarkkaa mitä termiä käytetään, kunhan tehdään järkeviä asioita. Varttuneen männikön kiertoaikaa jatkava yläharvennus voi olla yksi niistä.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.1601962

    mehtäukko 19.10.2021, 15:45

    Onhan se. Mutta kyse on myös pitkälti siitä mikä on se hetki realisoida.

    Käytännön tilanne voi olla vaikka tämä: kuvion/oiden olosuhteen on eri toimenpitein saatu maksimaaliseen tuottokuntoon. Puuston ikä on optimaalinen, mutta kasvu on kovaa vielä yli sen. Markkinat elävät omaa elämäänsä. Myös kl- jakauma antaa myöten joustaen tilannetta. Sitten kysyntä pompsahtaa, hinta loikkaa ylös. Runkojen koko on se, että kysyttyä tavaraa ( pylväsmitta) tulisi ”ruhtinaalisesti”… Järeytyminen siitä, kierto-aika, ja kysyntäpiikki uudelleen joskus ovat vaakan toisessa kupissa…

    Puuki 19.10.2021, 16:13

    Pylvääksi menee joskus pientä tukkipuuta. Jos ei puut kasva enää kunnolla, niin sopiihan se hyvin.   Mutta jos kasvaa paremmin,niin pylväät yhden tukin puina  menee helposti liian halvalla silloinkin.   Viimm. hintaloikka jäi melko vaatimattomaksi ainakin E-Suomesta pohjoiseen päin mentäesssä.   Suhdanteen perusteella olisi luullut vaikuttavan enemmän tukin kantohintaan varsinkin.         Tasaikäisen metsän yläharvennus muuttaa jk-markkinoijien tekemien  kannattavuusvertailujen tuloksia.  Ne kun perustuu usein vertailumetsän alaharvennuksiin ja suuriin kuluihin uudistamisessa ja th:ssa.  Osin siksi niihin optimointeihin tulee helposti  liikaa ”klappia” .

    Metsuri motokuski 19.10.2021, 17:26

    Usein vain on noin että  varttuneiden männiköiden yläharvennus ei tuo sitä tulosta jonka olettaisi tuovan. Puusta saatava korvaus on huomattavasti pienempi ja ne pienemmät puut jotka olettaisi ottavan kasvupyrähdyksen ei otakkaan. Latvus on supistunut jo valmiiksi ja edellytykset hyvälle kasvulle on heikentynyt. Toisekseen tuollaiset männyt voivat olla kovinkin herkkiä tuulituhoille.

    aegolius 19.10.2021, 18:07

    >Usein vain on noin että varttuneiden männiköiden yläharvennus ei tuo sitä tulosta jonka olettaisi tuovan. Puusta saatava korvaus on huomattavasti pienempi

    Osaatko perustella? Ovatko nämä huonoja kokemuksia omista metsistä, vai jotain muuta?

Esillä 10 vastausta, 2,121 - 2,130 (kaikkiaan 10,314)
1 2 3 … 212 213 214 … 1 030 1 031 1 032