› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,191 - 2,200 (kaikkiaan 14,353)
1 2 3 … 219 220 221 … 1 434 1 435 1 436

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • aegolius aegolius 24.10.2021, 20:03

    Satusetä iski jälleen.

    Edit. Jos Etelä-Suomen lehdossa pääsee huomattavaan kasvuun millä tavalla tahansa, niin voiko siitä tehdä mainoksen 99,9 prosentille muuta Suomea?

    Jovain Jovain 24.10.2021, 22:34

    Suomen niemellä on paljon lehtoja ja kasvultaan lehtomaisiin metsiin verrattavia puun kasvupaikkoja. On isojen ja pienempien vesistöjen rantametsät, vanhat kaskipohjat, kalkkimäet, ahot vanhat karjanlaitumet jne.

    Vielä 50-60 luvulla siivottiin metsän kasvulle ja uudistettiin kuuselle paljon mm. verhopuustojen alle ahoja ja sitä vastaavia reheviä kasvumaita. Tuo Aegoliuksen prosentti siinä mielessä voisi olla paljon korkeampikin ja ei ole tavaton tälläkään hetkellä. Ei kaikkea kannata vetää aukeaksi.

    aegolius aegolius 24.10.2021, 23:11

    Suomen niemellä ei ole paljoakaan lehtoja. Ehdotan ettei Jovain nyt sekoita lehtomaista kangasta (OMT) lehtoon. Olen ymmärtänyt, että lehdot olisivat enimmäkseen pienialaisia laikkuja ja silloin ne voivat olla metsälain kymppipykälän kohteita. Isompikokoisia lehtoja taas on suojeltu muuten.

    Tässä keskusteltiin luston leveydestä ja puuston tiheydestä. Sitten tulee Jovain, niin jo vain vedellään lehtoja aukoiksi.

    Puuki 25.10.2021, 06:19

    Luomulannoitteita tehdään esim. Äänekoskella sellutehtaan sivutuotteena. Mikä ennen meni polttoon otetaan nyt hyötykäyttöön.  Vähentää fossiilisen energian käyttöä ja parantaa hillitasetta.

    Luomu sopii varsinkin ihmisille tarkoitetun ravinnon kasvatukseen . Suomessa siihen on paremmat mahdollisuudet kuin etelämpänä.  Ruoan hinnat on nousussa ja luomutuotteet varsinkin noussee arvostuksessa.    Satotaso voi vaihdella paljonkin mm. sen mukaan miten pitkään on hoidettu myös maaperää pelkän lannoituksilla lisätyn kasvun sijaan.  Hiilensitoutuminen juuristoon ja maahan on  eri asia kuin korjattavaan satoon sitoutuva hiili.  Viherkesannointi kuuluu typen keräämiseen,  ja samalla kun kasvatetaan typensitojakasveja, hiiltä sitoutuu maaperään.

    Lannoitepulaa ja niiden kallistumista helpottaisi , jos turvetta olisi edelleen suosittu kuivikkeena (kotimaisena) .   Lannan  ja turpeen sekotus on parasta lannotetta pelloille varsinkin kompostoinnin jälkeen bioreaktorissa jossa metaani otetaan talteen ja tähteelle jää (hajuton) lanta.

    Perko 25.10.2021, 11:20

    Puuki  ja muut osaajat, kun olette tutkinut kemiaa ja lannoitteita niin voisko jollain menettelyllä  maaperää voimistaa noilla luonnon ”luomu” systeemeillä. Ajattelin . että lehtometsät  ovat kehittyneet itsekseen ja silti kasvat jopa puuta ryskyen.  Mitä erikoista  siinä on joilla muuhunkin maaperään syntyisi vastaavat olosuhteet.. ?  Ehkä  se viisasten kivi piilee siinä.

    Puuki 25.10.2021, 11:42

    Saahan sitä vaikka mille tantereelle tai turvesuon pohjalle luotua hyvätkin kasvuolosuhteet, jos laittaa paljon rahaa ja aikaa siihen.   Ajat ensin ruokamultaa sopivan kerroksen , lannoitat sen sopivaksi puun kasvulle (myös pH oikeaksi esim. tuhkalannoituksella) , Sitten vesitilanne kuntoon ojituksella jos tarvetta, muuten riittävä kastelu kuulu asiaan helteellä taimikkovaiheessa.  Jos kasvupaikan lämpösumma on liian matala , niin sitten laitat vain  (tuuletettavan)kasvihuoneen päälle pitämään lämpötilaa ja kosteusolosuhteita paremmin sopivina vaikka tammien kasvatukselle. Viherlampuilla voi säädellä päivän pituutta sopivaksi esim. pyökille tai jollekin muulle puulajille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.10.2021, 11:58

    Puukin reseptiä astetta helpompi keino: jätä taimikkoon runsaasti leppää, sen lehdistä saa ilmaista typpilannoitetta. Leppä ei ilmeisesti kelpaa hirvillekään. Leppä tykkää valosta kuten muutkin lehtipuut, eli ensin on tehtävä avohakkuu.

    Jätkä 25.10.2021, 13:06

    Turvesuolle siis tervalepän taimia kasvamaan, jos ne menestyvät hyvin, niin pian ( 40 v:n kuluttua)- on metsätyyppi OMT, tai jopa OMAT.

    Tervaleppä on aika arvokas puu, kunhan sen runkomuoto ja järeys on hyvä. Huonekalupuuna kovasti kysyttyä, mutta sitä pitäisi olla aina vähintään rekkakuorma.

    Puuki 25.10.2021, 13:15

    Leppä voi olla edullisempi (ja hitaampi) vaihtoehto parantaa maaperää kuin pintamaan vaihto.  Muistaakseni typpeä tulee lepän  juurinystyröiden avulla ilmasta (jokin bakteerijuttu taisi olla mukana siinä sitomisessa) . Vihreänä putoavat  lehdet voi varmaan nekin auttaa asiaa esim. kuohkeuttamalla pintamaata.

    Petkeles Petkeles 25.10.2021, 13:46

    Ajattelitte tehdä muutamassa vuodessa sen mihin 10000 vuotta ei ole riittänyt. Oliko leppä siellä missä multa vai multa siellä missä leppä?

Esillä 10 vastausta, 2,191 - 2,200 (kaikkiaan 14,353)
1 2 3 … 219 220 221 … 1 434 1 435 1 436