› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,201 - 2,210 (kaikkiaan 14,353)
1 2 3 … 220 221 222 … 1 434 1 435 1 436

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 25.10.2021, 14:29

    Olen  menneisyydestä  havainnut, että muutamat  huonolla hoidolla olleet kohdat  kasvaa puuta reilusti hyvää puhdistusta enemmän.  Niimpä  se virhe on siinä lepän suosimisessa, lie ollut laiskuutta.   Viimekesänä lepän pistokkaat kuivi kosteikolla enkä saanut koettani alkuun, on nyt seurailtava jo valmista lepikko + taimikkoa.  Tästä on jo tutkittuakin tietoa: (Microsoft Word – The Opinn\344ytety\366.docx) (theseus.fi)

    Hitaus korvautuu  hyvällä tuotolla jos on valmiina  leppä seassa.  Ja tervaleppä antaa hyvää tuottoa muun hyvän lisäksi, sanoi Jätkä.

    Mie lämmitin asumusta ja saunaa jäi muutama rekallinen kunnalliseen hyvinvointiin,  niistä sain silloin – 94   vain hilkut.  Viis vuotta myöhemmin  oli lustot hoikistuneet.. jotta  silleen neuvonta auttaa.

    Kehitetään tämä eri-ikäismetsän tuottavuus  ja monimuotoisuus vielä paremmaksi mikäli  osaajilla kiinnostusta riittää!

     

     

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.10.2021, 14:59

    Ei karusta metsätyypistä tule lehtomaista pelkästään leppiä kasvattamalla. Myös pohjamaan laatu ja kallioperä vaikuttaa. Mutta lepät tuovat ilmaista typpilannoitetta joka on peräisin ilmasta. Siis: ilmasta ilmaista! Eikä tule lisää päästöjä tästä lannoitteesta.

    Metsänmies 25.10.2021, 16:09

    On vielä eräs keino, miten saa ilmaista luomulannoitetta. Ei laske tarpeitaan vessanpyttyyn, vaan ottaa kaiken talteen. Etenkin suurissa peheissä saanto on melkoinen jo vuodenkin ajanjaksossa. Määrää voi vielä lisätä huomattavasti, kun kerää naapureidenkin tuotokset.  Tuota seosta voi sitten ruiskutella reppuruiskulla puiden juurille.

    Jovain Jovain 26.10.2021, 08:38

    Aikoinaan verhopuustojen alle tehdyt kuusen istutukset olivat pääasiassa lepikoihin tehtyjä. Lepikoissa oli myös luontaista taimettumista ja oli myös erirakenteiseksi kehittyneitä kasvatettavia metsiä, joita ei uudistettu. Ne kunnostushakattiin.

    Näitä metsitettäviä, siihen aikaan vajaatuottoisiksi määriteltäviä metsiä (ahomaita) oli paljon. Metsittämiseen luvattiin myös ilmaisia taimia.

    Oman mielenkiintonsa asettaa, jos ns. jatkuvaa kasvatusta, harsintaa ei olisi asetettu toimenpide kieltoon. Miten näiden ”vajaatuottoisten” metsitettyjen ahomaiden hoito olisi järjestynyt. Veikkaan, että kaikkea ei olisi uudistettu, vaan olisi jatkettu erirakenteisena metsänhoitona, johon vielä tänäkin päivänä on täydet edellytykset.

    Puuki 27.10.2021, 13:11

    Tuskin saisi sitä ihtiään levittää metsiin. Ei saa karjan lietelantaakaan levittää.   Toisaalta sen levitys olisi hyvä kasvulisän aikaansaamiseksi. ja mitä se ketään haittaa jos joskus vähän puiden kyljissä ruskeaa väriä näkyisi. Eikä ojiin tietenkään levitettäisi mitään.  Itse heitän aina tarpeen tullessa kepillisen vettä jonkin puun juurelle. Se on ainakin melkein  luomulannoitusta.

    Kun meillä oli aikoinaan koira, se aina joskus kasteli naapurin uuniluudan joka oli ulkona seinää vasten sopivasti. Siinä tuli ehkä sitten lisäravinteet naapurin leipiin mukaan ihan suoraan luonnosta.

    Jk sopii kangasmaille parhaiten MT-kasvupaikoille , jos on erirakenteisuutta valmiina.  Sitä paremmilla kasvupaikoilla parempi tuotto tulee viljelemällä ym. tasaikäsellä tyylillä muualla paitsi pohjoisessa.  MT:ä heikommilla kasvupaikoilla taas mänty on paras puulaji eikä se ole kovin hyvä puulaji jk:een kuin kork. väliaikaisesti.

    Jean S 27.10.2021, 13:46

    Leppä sitoo typpeä, mutta asiallinen kysymys on, että onko turvesuolla puutetta typestä. Joillakin soilla on, joillakin ei, eikö?

    Minulla on yhdellä palstalla mäntykangas, jossa pyrkii kasvamaan (harmaa)leppää. Mielenkiintoinen kohde. Ylipäätään tuntuu luonnossa katsellessa, että harmaaleppä vaatii jonkin verran hiekkaa tai hiesua alleen.

    Jk sopii kangasmaille MT-, CT- ja ClT-pohjille, mutta VT:llä on vaikeaa. Käytännössä kai VT pitäisi uudistaa keinollisesti männylle ja OMT koivulle ja 200 vuoden välein.

    R.Ranta R.Ranta 28.10.2021, 12:33

    Rane on ollut kovin kiinnostunut NNA-laskennasta ja olet sitä usein minultakin innokkaasti penännyt. Ymmärrän toki asian kohdaltasi, kun ymmärtääkseni vaikutat Suomineidon navan yläpuolella, jossa NNA helposti paljastaa karun todellisuuden kannattamattomista menettelytavoista. Tässä sinulle aiheesta kuunneltavaa, kun se sinua kovin kiinostaa. Minullekin sattui vasta hiljattain silmään, AJ:n kommentista.

    Kuuntele useampaan kertaan, jos ei kerralla avudu. Se antaa sinulle vastauksia (no jaa, jota toki rohkenen hieman epäillä)  minullekin männikön kasvattajana usein esittämiisi kysymyksiin.

    Timpan ei kannata kuunnella. Pahoitat vain suotta mielesi ja esität yksinkertaisine mielipiteinesi varmoja vastauksia moniulotteisiin ogelmiin. Sama koskee mehtäukkoa, jolle maailama on pysähtynyt, kaikki on jo tutkittu ja tiedetään.

    Kuten esityksessä todetaan, jyrkät kannanotot ja varmat vastaukset ovat luultavasti vääriä!

    Ilman tällaista tutkimusta, metsätalous olisi edelleen samoissa vanhoissa lähtökuopussa. Metsän kasvatustieteilijöiden asenne on ollut surullinen. Jos ja kun metsätalous on ennen muuta taloudellista toimintaa, niin siihen on sovellettava talouden lainalaisuuksia. Pitäisi keskittyä ekologiaan, josta ekonomia voidaan selvittää, eikä yrittää keksiä ekologian päälle väen väkisin jotakin sinne tänne harhailevaa omaa ekonomiaa.

    Timppa 28.10.2021, 13:02

    Niinpä.  Ongelma on tosiaankin niin monisyinen, ettei siihen ole kuin yksinkertaisia vastauksia yksinkertaiseen kysymykseen,  Miten saan metsäni uudistumaan varmasti järkeviä menetelmiä käyttäen?

    Tätä mietin.  En mitään NNA:ta, joka ei vastaa mihinkään kysymykseen, koska vuoren varmaasti suurin osa sen lähtöolettamia virheellisiä.

    Metsätalouden ekologiset lainalaisuudet ovat aivan samat luin 1900-luvun alussa.

    Uutta on tullut pottitaimet, pottiputki, raivaussaha, metsäkoneet ja tiet.  Sellun valmistus on mahdollistanut harvennukset ja avohakkuut, joka on avaintekijä sahateollisuudelle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.10.2021, 13:28

    Sauli Valkonen mainitsi Metsätieteen Päivillä toissa päivänä, että Olli Tahvonen on tehnyt uuden katsauksen metsänkasvatuksen kannattavuuteen. Julkaisusta en tiedä milloin tulee ja missä muodossa, mutta palataan asiaan.

    Puuki 28.10.2021, 14:34

    Varmat vastaukset on luultavasti vääriä.  Niinhän se varmaan on , kun monet muut asiatkin  kuin taloudellinen optimointi vaikuttaa metsänkasvatuksen kannattavuuteen ja onnistumiseen.  Mm. ilmastonmuutoksen vaikutukset esim. korjuuoloihin , korjuukaluston kehittyminen tai kehittymättömyys, korjuuvaurioiden määrät,  puutavaralajien hinnat ja -hintaerot ,   jalostushyödyn vaikutukset jalostuksen kehittyessä jatkuvasti  jne…

Esillä 10 vastausta, 2,201 - 2,210 (kaikkiaan 14,353)
1 2 3 … 220 221 222 … 1 434 1 435 1 436