Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,211 - 2,220 (kaikkiaan 14,353)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    RR…”Sama koskee mehtäukkoa, jolle maailama on pysähtynyt, kaikki on jo tutkittu ja tiedetään…” Omia harhaisia tulkintojasi horiset.

    Olen omalta kohdaltani painottanut luottamista tutkimustulosten laskelmiin ja koe-alojen pitkä-aikaisiin tuloksiin parhaista käytänteistä. Jos RR vatvoo samojen laskelmien?? kimpussa säätäen kuitenkin luontoa vastaan tai 60 vuoden horisontilla tekemisiään, vatvokoon. Ei kiinnosta se pätkääkään itselleni.

    Kuitenkin sen 40 vuotta voin sanoa menestyneeni monenlaiset olosuhteet huomioiden aivan mainiosti. Metsäpinta-ala n. 6-kertaistui, 7 vuotta sitten velat nolla, ja puuta metsät pullollaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tämä esitys lienee ollutkin täällä jo useastikin esillä, mutta on niin hyvä että laitan vielä kertauksen vuoksi uudelleen.

    Esityksen alussa esitetään huomioita siitä, että eri-ikäismetsä joudutaan uudistumisen ja kannattavuuden varmistamiseksi hakkaamaan harvaksi, mistä johtuen puuntuotos jää heikommaksi. Lisäksi puiden kasvut elpyvät hitaasti poimintahakkuun jälkeen, ts. oletus vakiokasvusta johtaa kannattavuuden yliarviointiin. ”Isojen puiden kasvun ennustevirheen vaikutus talouslaskelmiin” esitelmän lopussa.

    Toinen mielenkiintoinen tarkastelu on ”Käytännön esimerkki” eli luontaisesti syntyneen tasaikäisen ja eri-ikäisen metsän tarkastelu, molemmissa lähtötilanteessa 130 kuutiometriä puuta hehtaarilla. Tässä tapauksessa kävi niin kuin monesti näissä tarkasteluissa käy, että jos laskentakorko on 4 % tai suurempi, jatkuvapeitteinen kasvatus tulee kannattavammaksi.

    Jos siis on valmis ottamaan uudistamisen ja puuston kasvun suhteen riskiä, voi saada paremman tuoton. Toisaalta kummassakin menetelmässä on omat ominaiset metsätuhoriskinsä. Varovainen metsänomistaja ei laita kaikkia munia samaan koriin, vaan soveltaa metsissään monipuolisesti eri menetelmiä ja suosii eri puulajeja.

    http://www.metla.fi/ohjelma/002/Erika-roadshow-esitykset/Puuntuotos-ja-kannattavuus.pdf

    Puuki

    Jossain joku kertoi (taisi olla Tahvanaisen esitelmä) , että  n. 750 €/ha  uudistuskulu oli ollut kannattavuuden raja (4 tai 5 % korko)  jk:n ja istutuskuusikon välillä .  (Varmaankin jollain koealueella/simuloinnissa) . Kasvupaikka sen ratkaisee ja toisena lähtötilanne; jos ei ole alun perin edellytyksiä jk:lle , ei ole kannattavaakaan.

    mehtäukko

    Ettäkö ts.tuon 750 jälkeen istutuskuusikon perustaminen noilla koroilla tekee menetelmän jk:n nähden kanattamattomaksi??

    Näissäkin keskusteluissa esiin tulleet jk:n väiveet metsätaloudessa ja ilmastossa verrattuna jaksollisen vaiheisiin tekevät nuo ”esitelmät” kevyeksi tavaraksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei ihan noinkaan että 750 olisi jokin maaginen raja. Tuossa Erika-roadshow -esityksessä uudistaminen kustansi 1060 euroa ja varhaishoito + taimikonhoito yhteensä 550 euroa.

    Noissa esimerkeissä ei oletettu muita ”väiveitä” kuin mahdollinen kasvun oletettua hitaampi elpyminen jäljelle jääneissä puissa. Voidaan myös olettaa, että taimiainesta syntyi, muutenhan ei olisi järkeä edes tehdä poimintahakkuita vaan selkeä uudistushakkuu.

    Puuki

    Se raja voi olla jollakin kohteella 750 € . Eihän se sitä tarkoita että joka paikassa.  Nettona 750 € voi olla aika lähellä esim. keskikasvuisella kasvupaikalla.       Muistaakseni laskin joskus suunnilleen  saman summan  4 %:n korolla ku-istutuksen ja jk:n eroja,  ja siinä arviossa tasaikäinen oli vielä parempi .   Jk:ssakaan  kun lisäksi ei voi olettaa selvittävän kokonaan ilman th:a.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aivan! Eljas Heikkisen esimerkissä jatkuvapeitteisessä vaihtoehdossa oli vain tuloja. Taimikonhoitoja ei ollut mukana.

    Timppa

    Aivan! Eljas Heikkisen esimerkissä jatkuvapeitteisessä vaihtoehdossa oli vain tuloja. Taimikonhoitoja ei ollut mukana.

    Tietysti voi noin metsäänsä käsitellä.  Euromääräiset tulot vaan vähenevät vuodesta toiseen kuten ennen vanhaan markka-aikaan kävi markkamääräisille tuloille.  Siinä vaiheessa, kun metsätalouden kiinteät kulut ylittävät Eljaksen  hakkuutulot ei taida enää selitykset riittää.  Esimerkiksi tiemaksut maksetaan hehtaarien ei hakkuutulojen mukaan.  Sama on vakuutusmaksujen tilanne.

    Perko

    Kuka on määrännyt ” Eljaksen ”   tulot  hupenemaan?  Otaksun niiden kasvavan edelleen.  Tulee ne tie- ym kulut   niin kauan kuin on palsta omistuksessa  jopa 40 vuotta  aukostakin. Milläs Tippa sen maksaaa kun ei oo edes tuloa?    Näin päättelen Teidän kirjoituksistanne Eljasta tuntematta. ” Eljas” on valinnut hyvän osan!   Vastuullisuus  työtekijöistä  ei ole löytänyt vielä kovin syvälle metsään.

    Kohtalainen kasvu  about 4mm lustolla ja jatkuvaa myyntiä  12 vuoden välein     7000 – 9000 € / ha.    Johan passaa ja  paranee vaan  sahatukin hinnan myötä.  On hyvä kun on vaihtoehtoja tuotannossa.

    aegolius aegolius

    Perko täällä esittelee oman lehdon kasvulukemia mainostarkoituksessa. Kuten automyyjillä yleensäkin, osa tiedossa olevista asioista jää kertomatta.

Esillä 10 vastausta, 2,211 - 2,220 (kaikkiaan 14,353)