› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,221 - 2,230 (kaikkiaan 14,353)
1 2 3 … 222 223 224 … 1 434 1 435 1 436

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 30.10.2021, 20:28

    Hyvällä kasvupaikalla on yleensä myös hyvä puun kasvu.   Yli 20 mottia/ha/v ei ole mahdotonta E-Suomessa kuusella jos taimien alkuperä ja maanmuokkaus on kasvupaikalle sopiva ja puut parhaassa kasvuiässä.

    Harvaksi harvennuksen jälkeen vain yleensä ha- kasvu taantuu joksikin  aikaa kuten oli käynyt sille yksittäiselle ”mahtikuusellekin” jonka kuvaa Perko itse esitteli joitakin v:a sitten lukijoiden kuvissa.  Mutta hyvähän se toisaalta on ,jos on tyytyväinen omiin metsänkasvatuskokeiluihinsa.

    Timppa 30.10.2021, 20:57

    Et taida Perko oikein ymmärtää tuota jaksollista kasvatusta.  Meillä tehdään aukkoa 1,3 %:a pinta-alasta vuodessa.  Loput 98,7 %:a kasvavat mainiosti.  Kyllä niillä tuloilla tiet ja taimikot pidetään loistokunnossa.

    Perko 30.10.2021, 21:03

    Puuki on melko oikeassa.  Kasvun kiihtyminen syntyi vahingossa ja hidastui  ” metsänviisaiden ohjeista”.   Mittauksiin todella olen ryhtynyt vasta parivuotta sitten kun etsin ja  oivalsin sen muutoksen syyn. On totta, että täällä kallioaines  sopii mainiosti puunkasvatukseen.    Siitä en ota kunniaa itselle ja en osaa ketään erityiseen kiitellä syväkivistä.  Noita Jätkän kertomia vihjeitä ajattelin jo aiemmin, pitää ehkä kokeilla jos ikää ja innostusta riittää.

    Timpalla uutta hoitoalaa on  45 % kokopintalasta, sitä  alle 35 vuotiasta sekalaista taimikkoa.  Mutta ei hätää 40 vuoden kuluttua siellä humisee jo vahvaa tukkimetsää.

    aegolius aegolius 30.10.2021, 21:07

    Ei varmasti. Hän on omien sanojensa mukaan lukenut mm. Sauli Valkosen Onnistunut metsänuudistaminen opuksen, mutta silti toistelee palstalla jaksollisen ”monikymmenvuotisesta heinän tamppaamisesta”. Se kertoo ettei hän ole avoimena millekään tiedolle. Objektiivisuus puuttuu. Se taas tarkoittaa ettei hänen kertomuksensa jaksollinen/jk – aiheeseen liittyen ole välttämättä totta, vaan tarkoitus on ainoastaan puolustaa jo valmiiksi valittua näkemystä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.10.2021, 21:46

    Jos metsien kehitysluokkajakaumassa on valtaosa nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä, metsälön kasvu on lähes paras mahdollinen. Jatkuvan kasvatuksen metsässä tietenkin voisi pyrkiä samaan, eli yrittää pitää suurinta osaa puista nopeimman arvokasvun vaiheessa, mutta hankalaa se olisi.

    Tällä palstalla pääsee todelliseksi metsäguruksi (annetaan Metsälehden Nobel-palkinto tai Wallenbergpriset), jos kertoo jotain oikeasti uutta metsän kasvusta. Perko ei vielä luota menetelmäänsä tarpeeksi, kun ei suostu paljastamaan sitä.

    Gla Gla 30.10.2021, 22:28

    Minusta on matemaattinen mahdottomuus pitää jatkuvasti osa puista nopeimman arvokasvun vaiheessa. Kun alikasvostaimet kasvaa hitaasti (Metlan mukaan kuusivaltaisessa jk-metsässä 30-50 vuotta 1,3-metriseksi) ja isommat huomattavasti nopeammin, sellaista arsenaalia pienempää puustoa ei voi olla, että sieltä löytyisi korvaajia nopean kasvun vaiheessa oleville. Isot kasvaa karkuun, mutta pienet ei ehdi perään. Lopputulos on kaikkien tiedossa, mutta siitä ei haluta keskustella. Mukavampaa on mallintaa hyvin kasvavia metsiä, joita ei tarvitse edes hoitaa.

    Rane 30.10.2021, 23:28

    ”Mukavampaa on mallintaa hyvin kasvavia metsiä, joita ei tarvitse edes hoitaa.”

    Niinpä.Metsähallitus siis perustaa kolme 5000 ha jatkuvan kasvatuksen koealaa.Vie jonkin aikaa ennen kuin koe ei ole jaksollisesti kasvatetun metsän harsintaa.Valitettavasti on unohtunut että Metsähallituksella oli joitakin vanhoja jatkuvan kasvatuksen koealoja jotka on sitten ilmeisesti hakattu pois. Ranekin on ollut tämmöistä aukoksi hakkaamassa.Työnjohtaja lyhyesti totesi että ei tuosta muutu.Varmaan noista on jotain dokumenttia tehty,liekkö menneet arkistokaapeissa kaatopaikalle.

    Gla Gla 31.10.2021, 05:22

    Koealoissa on tosiaan ongelma, että vasta vuosikymmenien kuluttua nähdään todellisuus. Jos lähtökohta on lehtipuusto tai sekametsä, aluksi taimettuminen ja taimien kasvu saattaa vaikuttaa riittävältä. Mutta kun muutaman hakkuukerran jälkeen kasvatetaan yhden puulajin metsää eli kuusikkoa, tilanne muuttuu. Koealojen pitää olla siis lähtöpuustoltaan erilaisia, jotta päästään nopeammin eri kehitysvaiheisiin. Ja kuusikoiden ei pitäisi olla maapohjaltaan vain korpia, vaan ihan tavallisia omt…mt-kankaita. Vt-mäntykankaat myös edellyttävät pidemmän kasvatusjakson, jotta koealoista kirjattaviin kokemuksiin saadaan havaintona se, minkä kaikki perus- tai kansakoulun biologiasta hyväksyttävän arvosanan saaneet jo tietävät.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.10.2021, 08:52

    Vastaus on ”vapaa tyyli” jossa voidaan vaihtaa menetelmästä toiseen aina kun se on järkevää. Jatkuva kasvatus voi siis jatkua metsikössä lyhimmillään yhden hakkuun ajan.

    Gla Gla 31.10.2021, 09:42

    Kyllä, juuri näin. Mutta tuon ajatuksen hyväksyminen edellyttää sitä, että avohakkuita ei vastusteta.

Esillä 10 vastausta, 2,221 - 2,230 (kaikkiaan 14,353)
1 2 3 … 222 223 224 … 1 434 1 435 1 436