Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,241 - 2,250 (kaikkiaan 14,353)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen
    Perko

    Juu, olen sen katsonut aiemminkin.  Olen keskustellut siitäkin prof.  asiantuntijan kanssa ja verrannut omaani.   Siinä on se  Mikkelin koeruutu joka on lähinnä omiin sopiva kasvu.   Nopeuden tuoma etu (  6- 12 v myynti sykli)  pitää  kassavirtauksen  plussala  avohoitoa varmemmin.   Erika R.  vertailusta  näkyy kuin erilaisia kasvupaikkoja on jo E-S alueella.   Nuokin  koeruudut oli kauan tietämättömissä  ja  pelastettiin lähes sattumalta.  Mielenkiintoista ja huomion arvoista on harmittavan huono tuottavuus kun työtä  varoja on paljon kiinni, eikä pitkän aikaa  kunnollista 20% :n taloudellista tulosta  ole juuri millään opilla saatavissa . Kamppailu 2-5 % vaihtoehdoilla  ei tuo hyvinvointia kelleen.   Pelkkää työtä ja vaivaa! A. J. hyvä kun kysyit.

    Rane

    Erkki on auktoriteetti enää tonttutieteissä.Oikeiden tieteentekijöiden kannanottoja ei taas valtamediassa noteerata.

    Professori Jarkko Hantula: Kanadan viime vuosien mittavat metsätuhot väärän metsänhoidon seurausta – jatkuva kasvatus riski metsätuhojen kasvulle | Audiomedia Oy (sttinfo.fi)

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Professori Hantula oli juuri äskettäin MOT-ohjelmassa ja viesti oli tuo sama: kuusen tuhoherkkyyteen on suhtauduttava vakavasti. Muitakin tuholaisia on jo maassa, esimerkiksi havununna, jolle maistuvat kaikenikäiset kuusen ja männyn neulaset. Olisiko sekametsästrategia ja jalopuita reheviin metsiin ainakin sekapuiksi sittenkin toimiva strategia? Mitä sitten tehdään jos juurikääpä ja havununna tuhoavat männiköt? Entä kannattaako metsästä maksaa sen laskennallisen tuottoarvon mukainen hinta vai tämänhetkisen hakkuuarvon mukainen hinta (pyy pivossa -strategia)?

    http://www.luke.fi/blogi/metsatuhot-potenssiin-kaksi-havununna-on-tullut-jaadakseen/

    Teufelin Zumi

    Mitäköhän pitää sisällään tuo Kanadalainen väärä metsänhoito? Kuulostaa siltä että haetaan omille tarkoitusperille tukea vaikka Kanadasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Esimerkki väärästä metsänhoidosta. Kanadan länsiosassa on suuria alueita vanhaa metsää pääosin samaa puulajia. Näihin iski tuholainen (mountain bark beetle eli kuusiporan sukulainen vuoristoniluri). Tuho lähti etenemään länsirannikolta, nyt se on päässyt jo Kalliovuorten itäpuolelle, eikä ilmeisesti pysähdy ennen kuin kaikki kyseisen puulajin metsköt on tuhottu. Tästä oli esitelmä vuoden 2020 Metsätieteen Päivillä (Carroll).

    aegolius aegolius

    >Mitäköhän pitää sisällään tuo Kanadalainen väärä metsänhoito?

    Teukalta lipsahti vahingossa suht asiallisen oloinen kysymys. Olen ymmärtänyt, että Kanadassa metsiä ei juurikaan harvenneta.

    Teufelin Zumi

    Kyseessä on luonnon sopeutuminen ilmaston lämpenemiseen, ei siinä ole metsänhoidon kanssa mitään tekemistä. Se on aivan sama on harvennettu vai ei, puun elinvoima heikentynyt lämpenemisen johdosta.

    Perko

    Lähde, Erkki on tutkinut puunkasvua laajasti  pitkiä jaksoja joita on julkaistu maailmalla tieteellisissä lehdissä.  E. Lähde  on kirjoittanut kirjoja myös metsäomistajalle  hallinnon aiheuttamasta väärinkohtelusta ensimmäisenä.   En tunne  ainuttakaan Ranen tekemää julkaisua vaikka hän vahvasti arvostelee toisten  tutkimuksia.  Lähetä sinne lehteen oma selvitysesi kyllä ne sillä sen julkituovat.

    Haluaisin  tavata prof Erkki Lähde henkilökohtaisesti.

    Jos Rane et ole nähnyt  naapurin puutarhassa tonttua niin seurailehan ens’ jouluna tarkkana niin marketissa melko varmasti tulee vastaan  piippalakkisia neitotonttuja.  Lähes koko pallomme on silloin muuttunut tonttulaksi. Hauskaa pikku joulua Ranelle tonttujen kassa!

    Puuki

    On metsänhoidolla merkitystä paljonkin metsätuhojen esiintymiseen.   Laajat metsäpalot ehkä suurin uhka,  jos ei metsiä hoideta hakkuilla.   Kuusien kasvatus liian kuivilla kasvupaikoilla altistaa ne ötökkätuhoille.  Siihen vaikuttaa mm. hirvien määrä ja jk:n harrastaminen väärillä kasvupaikoilla.    Juurikääpää (siellä missä se on iso ongelma) voitasiin torjua yhden koivusukupolven kasvattamisella kuusten välissä.

Esillä 10 vastausta, 2,241 - 2,250 (kaikkiaan 14,353)