› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,261 - 2,270 (kaikkiaan 14,353)
1 2 3 … 226 227 228 … 1 434 1 435 1 436

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 7.11.2021, 16:55

    Olikin aika räväkkä tarina se Kummitustutkimus 2! Hauskoja yksityiskohtia kuten se, että Kuopion piispanvaalin ehdokkailta kysyttiin onko avohakkuu syntiä.

    Rane 7.11.2021, 22:01

    WWF ja sen metsäasiantuntija Panu Kunttu olisivat paljon uskottavampia jos olisivat edes ehdottaneet WWF:n perustaman  ja luontojärjestöjen hallinnoiman FSC:n kriteeriksi avohakkuista luopumista.Vaan ei,luontojärjestöt jatkavat itse avohakkuulinjalla ja usuttavat höynäytettäviä kaupunginvaltuutettuja pöljyyksiin.

    aegolius aegolius 7.11.2021, 22:05

    Ranen linkkaama video oli… sanotaanko nyt avartava. Kiitos! Tiedän taas yhden saarnamiehen lisää, jota en aio tämänpuoleisessa seurata. Henkinen tasoni ei vielä riittänyt katsoa ihan loppuun asti. Sen verran kuitenkin näin, että vaihtoehtoista totuutta tarjottiin kovasti ja ”virallista tiedettä” dissattiin.

    Visakallo Visakallo 8.11.2021, 06:54

    Henkisen puolen asioissa pysyäksemme (Se sopii oikein hyvin tähän jatkuvan kasvatuksen teemaan!) tuli mieleen runoilija Uuno Kailas. Hänen syntymästään tuli keväällä kuluneeksi 120 vuotta. Hänelle oli aikoinaan hyvinkin tuttu se tie, jonka varressa olen raivaussahaa viime aikoina soittanut. Mitä lie hän silloin tietä kulkiessaan ajatellut? Ne metsät ovat uudistuneet ja niiden omistajasukupolvet vaihtuneet, mutta Uunon runot ovat kestäneet aikaa aivan sellaisenaan.

    Puuki 8.11.2021, 07:06

    Mitä Uuno Kailas on runoillut , kun ei nyt tule mieleen ?  Lönnrotin mailla olen itse enemmän liikkunut, niin siksi Kailas on tuntemattomampi suuruus.     Lönnrot on ehdottanut aikoinaan  suomenkielisiä uussanoja joista osa ei tullut käyttöön.  Esim: varataivas (sateenvarjo) ei ole yleistynyt.

    Visakallo Visakallo 8.11.2021, 07:15

    Tuosta pääset Puuki alkuun:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuno_Kailas

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.11.2021, 14:01

    Samaan aikaan Ruotsissa… kaikki samat väitteet käytössä kuin meikäläisessä metsäkeskustelussa. On perustettu yritys nimeltään Plockhugget joka markkinoi jatkuvapeitteistä kasvatusta eli vastaava kuin meillä Arvometsä ja Innofor.

    Lopuksi vielä neuvo komissiolle: ”We’ve heard that Timmermans wants to work on reforesting Europe. We advise him to focus on restoring our existing forests: there is so much work to be done there.”

    Tämä on hyvä uutinen, jos Timmermans todella haluaa metsittää Euroopan.

    http://www.fern.org/publications-insight/sweden-taking-forestry-back-to-the-future-2140/

    Timppa 8.11.2021, 14:25

    Kuten tuolla Hesarissa kirjoitin, niin kaikki hiilitasevertailut tulee tehdä koko metsästä.  Siis kaikki tutkimukset, jossa tutkitaan vain aukon hiilitasetta johtavat virheelliseen tulokseen.  Oli se tulos sitten millainen tahansa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.11.2021, 14:48

    Näin! Olen yrittänyt etsiä Ruotsista todisteita suurista maan hiilen menetyksistä avohakkuun jälkeen, mutta toistaiseksi tuloksetta. Vaikuttaa siltä että siellä on uskottukin asian olevan noin, mutta että käsitys olisi myöhemmin muuttunut.

    Asiasta ei tiedetä selvästikään tarpeeksi, mutta ennen kuin tulee parempaa tietoa, oletan että puuston kasvunopeus on merkittävin tekijä maan hiilen kannalta. Avohakkuu ts. hakattujen puiden latvukset ja juuristot aiheuttavat maaperään hakkuuhetkellä suuren hiilipulssin (syötteen), joka korvaa suuren osan nopeamman hajotustoiminnan aiheuttamasta myöhemmästä menetyksestä. Jos mitään hakkuuta ei tehdä tai tehdään vain poimintahakkuuta, karikesyöte jää pienemmäksi, samoin hajotustoiminta. Mikä sitten on lopullinen hiilitase, se riippuu monesta seikasta.

    Puuki 8.11.2021, 14:54

    Laajassa merkityksessä hiilitaseeseen pitää laskea mukaan myös korjatun puun hiilivarastot ja korvaavien tuotteiden kompensaatiovaikutus.  Ne pyritään ohittamaan arvioissa koska päätehakkuun jälkeen tulos ei sovi avohakkuukieltoa kannattavien kuvioihin.   Samoin unohdetaan mielellään jalostushyödyn, siirtohyödyn ja kullekin kasvupaikalle sopivan  maankäsittelymetelmän tuomat edut myös hiilensidontaan.

    Jk-firma  näyttää tosiaan olevan naapurimaassa samoilla mainoslauseilla liikenteessä kuin täälläkin.     Osa väittämistä pitää paikkansa mutta osa ei.   Esim. tukkipuun osuus ei kasva jk:n hakkuilla mutta suhteellinen osuus (tukki/kuitupuu)  korjatusta puustosta kyllä kasvaa.   Nykyisiin vaativiin  korjuuolosuhteisiin  sopisi huonosti vuosittaisten korjuupinta-alojen kasvattaminen  joka olisi välttämätöntä jk:n lisääntyessä  jokapaikan menetelmäksi.

Esillä 10 vastausta, 2,261 - 2,270 (kaikkiaan 14,353)
1 2 3 … 226 227 228 … 1 434 1 435 1 436